Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja vaati perjantaina kansainvälistä yhteisöä reagoimaan "voimakkaimmalla mahdollisella tavalla" Valko-Venäjällä tapahtuviin ihmisoikeusrikoksiin.
– Hallituksen harjoittaman voimankäytön määrä ja raakuus on selvä kansainvälisten normien rikkomus, Tsihanouskaja sanoi puhuessaan videolinkin välityksellä YK:n ihmisoikeusneuvoston ylimääräisessä kokouksessa, joka oli kutsuttu koolle Valko-Venäjän kriisin vuoksi.
Venäjän, Kiinan ja Venezuelan edustajat kiistivät YK:n ihmisoikeusneuvoston Valko-Venäjän tilanteesta esittämän raportin tiedot sillä perusteella, etteivät ne kuuluneet päivän keskustelun agendaan. Lisäksi Valko-Venäjän suurlähettiläs keskeytti toistuvasti Tsihanouskajan puheenvuoron.
Perjantain keskustelu päättyi äänestykseen EU:n päätöslauselmaluonnoksesta, jossa luetellaan koko joukko tutkintaa vaativia ihmisoikeusrikoksia Valko-Venäjällä.
Venäjä pyrki viivyttämään äänestystä tekemällä 17 muutosehdotusta päätöslauselmaan. Kaikki Venäjän tekemät ehdotukset hylättiin ja 47 jäsenen neuvosto pääsi lopulta äänestämään. 23 maata äänesti EU:n päätöslauselmaehdotuksen puolesta, 22 äänesti tyhjää ja Venezuela sekä Eritrea äänestivät sitä vastaan.
Lukashenka uhkasi sulkea länsirajat
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka uhkaa sulkea maan rajat Puolaan ja Liettuaan. Samoin Ukrainan vastaisen rajan valvontaa on presidentin mukaan tarpeen tehostaa.
– En halua maamme päätyvän sotaan. Ja vielä vähemmän haluan Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan päätyvän sotilaallisten toimien näyttämöksi, jossa muiden ihmisten ongelmat selvitetään, Lukashenka sanoi.
Ainakaan toistaiseksi Lukashenka ei ole pannut uhkaustaan toteen rajojen sulkemisesta.
Liettuan pääministeri Saulius Skvernelis piti Lukashenkan sotapuheita hölynpölynä. Skvernelis lisäksi huomautti, ettei mitään päätöstä rajojen sulkemisesta ole tehty.
– Jokainen rajan sulkeminen vahingoittaisi Valko-Venäjän taloutta ja ihmisiä, Skvernelis lisäsi.
Valko-Venäjällä on yhteistä maaraja myös Latvian sekä suuren tukijansa Venäjän kanssa.
Uutistoimisto AFP:n haastatteleman Nato-lähteen mukaan sotilasliitto ei ole lisännyt sotilaallista läsnäoloaan jäsenmaissaan Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Lähde lisäsi, ettei se uhkaa Minskiä.