Otkes uskoo, että Amorellan karilleajo saadaan selvitettyä perin pohjin – "Elementit ovat hyvät"

Amorella ajoi karille sunnuntaina puolenpäivän jälkeen Ahvenanmaan saaristossa. / MERIVARTIOSTO - BORDER GUARD HANDOUT / MERIVARTIOSTO - BORDER GUARD / LEHTIKUVA

Anne Salomäki / STT

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtajalla Veli-Pekka Nurmella ei ole mitään syytä spekuloida Viking Linen Amorellan karilleajon syillä. Hän uskoo, että totuus selviää tutkinnan myötä.

– Meillä on erinomaiset mahdollisuudet selvittää erittäin tarkkaan, mitä tässä on tapahtunut, Nurmi sanoi STT:lle sunnuntaina illalla.

Amorella ajoi karille sunnuntaina puolenpäivän jälkeen Ahvenanmaan saaristossa. Kyydissä olleet evakuoitiin, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Nurmi kuvailee onnettomuutta harvinaiseksi erityisesti suhteessa siihen, kuinka paljon vastaavaa liikennettä kulkee Suomen ja Viron, Ahvenanmaan sekä Ruotsin välillä. Edellinen vastaava tapaus oli vuonna 2013, jolloin sama alus menetti sähköt ja ajoi karille samalla alueella. Nurmen mukaan kyseessä on todennäköisesti vain erikoinen yhteensattuma.

Vuonna 2013 Amorella tarkastettiin ja alus pystyi jatkamaan matkaansa, mutta tällä kertaa kyytiläiset evakuoitiin pois. Nurmen mukaan evakuointia helpotti huomattavasti se, että matkustajia oli koronaviruksen vuoksi asetettujen rajoitusten takia poikkeuksellisen vähän. Hän tosin painottaa, että myös parinsadan matkustajan evakuointi on vaativa tehtävä.

– Tämän parempaa säätä siihen ei olisi voinut olla, kun oli valoisaa, ei aallokkoa eikä juurikaan merkittävää tuulta, Nurmi kiittelee.

Keskiössä tallenteet

Otkes ilmoitti heti tuoreeltaan sunnuntaina aloittaneensa tapauksesta tutkinnan. Nurmi sanoo, että ratkaisevassa asemassa ovat tallenteet.

Aluksen "eräänlainen musta laatikko", voyage data recorded eli VDR, tallentaa sekä komentosiltakeskustelut että aluksen parametrit. Nurmen mukaan tiedoista saadaan selville tarkalleen, miten alusta on ohjattu ja miten sen koneita on käytetty. Samalla nähdään tekniset järjestelmät ja niissä mahdollisesti olleet viat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että datan avulla selviää, onko kyse ollut vaikkapa laiteviasta tai ohjausvirheestä.

Meriliikenteen ohjauskeskuksen tallenteista puolestaan selviää esimerkiksi alueen muu liikennetilanne, ja meripelastuskeskuksen tallenteet kertovat pelastusoperaation kulusta.

– Näyttää siltä, että tallenteet saadaan, ja kun ne päästään tarkastamaan, saadaan tapahtuneesta erittäin tarkat tiedot, Nurmi kertoo.

Lisäksi Otkes kuulee avainhenkilöitä eli aluksen ohjauksesta vastanneita ja varustamon maahenkilöstöä.

Paljon työtä edessä

Nurmi kuvailee kaikkien tähtien olevan kohdallaan onnettomuuden syiden selvittämiseksi. Ainoat mahdolliset kompastuskivet voisivat hänen mukaansa liittyä esimerkiksi siihen, että VDR ei ole jostain syystä tallentanut oikein. Vaikka tutkinta ei olekaan vain yhden tiedon varassa, yksi tärkeä osanen jäisi pois.

– Paljon tässä on työtä edessä, mutta elementit ovat hyvät.

Nurmi arvioi, että tapahtumien kulun selvittäminen vie kuukauden tai kaksi. Otkes aikoo tulla julkisuuteen tapahtumakuvauksella sitten, kun se on saatu selville varmasti, eli varmistamattomia tietoja ei julkisuuteen aiota kertoa.

Seuraavaksi alkaa datan analysointivaihe, jonka aikana syntyvät johtopäätökset. Niiden perusteella Otkes muodostaa turvallisuussuositukset, jotka ovat tutkinnan pääasiallinen tarkoitus.

Otkes ei välttämättä mene itse alukselle vielä hetkeen. Nurmen mukaan nyt on tärkeintä varmistaa tallenteiden saaminen ja puhuttaa avainhenkilöitä. Otkes tutustunee alukseen vasta, kun se saadaan korjaustelakalle, jossa alusta päästään tarkastelemaan myös sisäpuolelta.

Keskustelu