Vuoristo-Karabahin taisteluihin yritetään hieroa tänään rauhaa, yhteenotot jatkuvat – Armenia syytää Azerbaidzhanin pommittaneen historiallisesti tärkeää kirkkoa

Azerbaidzhanin joukkojen ja Vuoristo-Karabahin armenialaisten taistelut puhkesivat reilu viikko sitten. Konfliktiin neuvotellaan rauhaa tänään. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Vuoristo-Karabahin alueella taistelut jatkuvat samalla, kun alueen tuoreimpaan konfliktiin yritetään hieroa tänään ensimmäistä kertaa rauhaa.

Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat eli niin sanottu Minskin ryhmä tapaavat tänään Azerbaidzhanin ulkoministerin Jeyhun Bayramovin Sveitsissä neuvotellakseen tilanteesta.

Armenian ulkoministeri ei osallistu tapaamiseen. Maan johto on kieltäytynyt osallistumasta neuvotteluihin niin kauan, kun taistelut ovat käynnissä. Armenian edustaja tapaa sen sijaan Venäjän edustajan Moskovassa maanantaina.

Azerbaidzhanin joukkojen ja Vuoristo-Karabahin armenialaisten taistelut puhkesivat lähes kaksi viikkoa sitten.

Alueen oikeusasiamies Artak Beglarjan kertoi aiemmin tällä viikolla, että Vuoristo-Karabahissa jo noin puolet armenialaisalueen asukkaista on joutunut pakenemaan kodeistaan taisteluiden takia. Hänen mukaansa heitä on noin 70 000–75 000. Beglarjanin mukaan pakoon ovat lähteneet erityisesti naiset ja lapset.

Molemmat osapuolet ovat julistaneet saaneensa voittoja sodassa.

Siviilejä on arvioitu kuolleen kymmeniä. Armenia on myös sanonut yli 300 armenialaissotilaan kuolleen, Azerbaidzhan taas ei ole ainakaan myöntänyt yhdenkään sotilaansa kuolleen.

Historiallista kirkkoa pommitettu jo kahteen otteeseen

Tänään kapinallisalueen pääkaupungissa Stepanakertissa on ammuttu muun muassa tykistötulta, ja kaupungissa on kuulunut muun muassa räjähdyksen ääniä, kertoo paikalla oleva uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtaja.

Armenia kertoi myös, että Azerbaidzhanin joukot olisivat pommittaneet Shushan kaupungissa sijaitsevaa historiallista Ghazantshetsotsin katedraalia.

Myös uutistoimisto AFP:n toimittaja vahvistaa nähneensä kirkossa suuria vaurioita.

– Kirkossa ei ole sotilaita tai mitään strategista, miten voit iskeä kirkkoon. Kirkko on erittäin tärkeä armenialaisille, harmitteli paikallinen asukas Simeon uutistoimisto AFP:lle.

Azerbaidzhan kiisti tänään väitteet siitä, että se olisi ollut Armenian ilmoittamien kirkkoon kohdistuneiden pommitusten takana. Azerbaidzhanin mukaan maan joukot eivät ikinä kohdista iskuja historiallisesti, kulttuurisesti tai uskonnollisesti merkittäviin rakennuksiin ja monumentteihin.

Azerbaidzhanin kiiston jälkeen Armenia ehti ilmoittaa jo uudemman kerran, että kirkkoa on pommitettu. Tuoreemmassa pommituksessa on Armenian mukaan haavoittunut useita journalisteja.

– Venäläisiä ja paikallisia journalisteja on haavoittunut toisessa Ghazantshetsotsin katedraaliin kohdistetussa azerbaidzhanilaisjoukkojen tekemässä pommituksessa, Armenian hallinto sanoi Twitterissä AFP:n mukaan.

Hallinnon mukaan yksi haavoittuneista toimittajista on joutunut leikkaukseen.

Katedraali on rakennettu vuosien 1868 ja 1887 välisenä aikana, ja sillä on armenialaisille merkittävä symbolinen arvo.

Ranska sanoo Turkin toimien uhkaavan tehdä konfliktista kansainvälisen

Vuoristo-Karabah on etnisesti armenialainen alue Azerbaidzhanin alueen sisällä, ja Neuvostoliiton hajottua sen oli määrä jäädä osaksi Azerbaidzhania. Itsenäistyneet Armenia ja Azerbaidzhan aloittivat alueen hallinnasta sodan, ja Armenia voitti. Sen jälkeen sekä Vuoristo-Karabah että sen ja Armenian väliset alueet siirtyivät Armenian hallintaan. Alueita ei kuitenkaan ole liitetty osaksi Armeniaa, koska kansainvälisen oikeuden mukaan ne kuuluvat yhä Azerbaidzhanille.

Vuoristo-Karabah on tunnustautunut itsenäiseksi mutta juuri mikään valtio ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä, ei edes Armenia.

Ulkoisista toimijoista etenkin Turkki on sekaantunut konfliktiin tukemalla voimakkaasti Azerbaidzhania. Maan välit ovat poikki Armenian kanssa johtuen osmani-imperiumin aikaisesta armenialaisten kansanmurhasta, jota Turkki ei ole suostunut tunnustamaan.

Turkin on myös väitetty lähettäneen Syyrian sodassa tukemiaan kapinallisia sotimaan Syyriasta Azerbaidzhaniin. Asiasta ovat raportoineet muun muassa uutistoimisto Reuters ja BBC:n turkinkielinen uutispalvelu BBC Türkce .

BBC Türkcen mukaan Turkki on kiistänyt väitteet.

Ranska on sanonut, että Turkin voimakas sekaantuminen uhkaa tehdä konfliktista paikallisen sijaan kansainvälisen. Myös Venäjä on patistanut Turkkia käyttämään vaikutusvaltaansa rauhan tuomiseksi alueelle.

Tilanteen on pelätty myös kiristävän Turkin välejä Venäjän kanssa. Maiden välit ovat lähentyneet viime vuosina molempien etääntyessä lännestä, mutta niitä ovat myös koetelleet erilaiset jännitteet, kuten eri osapuolien tukeminen Syyrian sodassa ja vuonna 2015 tapahtunut venäläiskoneen alas ampuminen Turkin rajalla.

Keskustelu