Poliisihallituksen selvitys Elokapina-mielenosoituksesta: Vertaaminen joidenkin aiempien mielenosoitusten toimintamalleihin ei ole yksiselitteistä

Pippurisumutteen käyttö Elokapina-mielenosoituksessa on herättänyt arvostelua poliisia kohtaan. / ELOKAPINA HANDOUT / ELOKAPINA / LEHTIKUVA

Viivi Salminen, Heta Hassinen / STT

Poliisin toiminta Elokapina-mielenosoituksessa tulee arvioida kokonaisuutena, sanoo Poliisihallitus sisäministeriölle antamassaan selvityksessä. Vertaaminen joidenkin aiempien mielenosoitusten toimintamalleihin ei ole yksiselitteistä, koska olosuhteet ovat aina erilaiset.

Poliisihallitus muistuttaa, että poliisin tehtävänä on turvata mielenilmaisun vapaus ja samalla muidenkin kansalaisten oikeudet.

– Mielenilmaisun vapaus ei tarkoita vapautta rikkoa lakia, Poliisihallitus sanoo.

Sisäministeriö pyysi Poliisihallitukselta selvitystä poliisin voimankäytöstä sekä poliisin tehtävästä huolehtia mielenosoitusten järjestyksestä ja turvallisuudesta. Selvityspyyntö koski lauantaina Helsingissä järjestettyä Elokapina-mielenosoitusta.

Poliisihallitus pyysi Helsingin poliisilaitokselta lausunnon mielenosoituksen tapahtumista. Lausunnon mukaan voimakeinoja käytettiin tilanteessa, jossa osa mielenosoittajista oli asettautunut vilkasliikenteiselle Kaisaniemenkadulle ja sulkenut toiminnallaan ajoradan.

Poliisihallitus ei selvityksessään ota enemmälti kantaa tapahtumiin siltä osin, kun toimien lainmukaisuus on valtakunnansyyttäjän ja eduskunnan oikeusasiamiehen arvioitavana.

Helsingin poliisilaitos sanoo tilanteen ajautuneen siihen pisteeseen, että poliisin käytössä olleet keinot eivät enää riittäneet. Keinot olivat poliisin mukaan painottuneet jo tuntien ajan neuvoihin, kehotuksiin ja käskyihin.

"Poliisi ei missään vaiheessa keskeyttänyt mielenilmaisua"

Helsingin poliisin mukaan mielenosoittajien kantaminen ja siirtäminen jalkakäytävälle ei enää tuottanut toivottua lopputulosta, koska poliisilla ei ollut voimavaroja kaikkien poliisin käskyä laiminlyöneiden henkilöiden kuljettamiseen. Poliisin mukaan toisiinsa kahliutuneiden mielenosoittajien kantaminen tai irrottaminen kahleista voimakeinoin olisi voinut aiheuttaa fyysisiä vammoja.

Helsingin poliisin mukaan poliisioperaation johtaja hyväksyi OC-sumutteen käytön lievimpänä käytettävissä olevana voimakeinona väkijoukon hajottamiseen.

– Ennen sumutteen käyttöä oli vielä varmistettu, että sumutteen käyttö on olosuhteissa mahdollista ja sen käyttö kohdistui vain rajattuun joukkoon mielenosoittajia. Poliisi oli lisäksi varoittanut mielenosoittajia sumutteen käyttämisestä sekä antanut viisi minuuttia aikaa poistua itse ajoradalta, lausunnossa sanotaan.

Operaation johtaja oli voimakeinojen käytön harkinnassaan arvioinut väkijoukon aiheuttamaa liikennehaittaa, käytössä olevia poliisiresursseja, vaihtoehtoisia keinoja sekä poliisiresurssien vapauttamista kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen. Tilanteessa tuli myös arvioida vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja, jos tilanteen olisi annettu jatkua.

Poliisihallitus toteaa selvityksessä, että poliisille ei ollut annettu etukäteen tietoa mielenosoittajien suunnitelmasta estää liikenne Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun ajoradoilla.

– Tästä toiminnasta aiheutui häiriöitä ja esteitä yleiselle liikenteelle, vaaraa mielenosoittajille sekä poliisitehtäviä suorittaneille poliisimiehille. Lisäksi liikenteelle aiheutunut haitta aiheutti vaaraa pelastusviranomaisten toiminnalle, selvityksessä sanotaan.

Lisäksi Poliisihallituksen mukaan on huomattavaa, ettei poliisi missään vaiheessa keskeyttänyt mielenilmaisua, vaan mahdollisti mielenosoittajien ajoradalta poistamisen jälkeenkin mielenilmaisun jatkumisen turvallisesti.

"Luottamus on koko toimintamme elinehto"

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo, että poliisille on elintärkeää, että toiminta on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää ja kriittisen tarkastelun kestävää.

– Siksi on tärkeää, että tapaus arvioidaan myös ulkopuolisten toimesta ja tarvittaessa sen pohjalta kehitämme toimintaamme. Tapaus osoittaa, kuinka tärkeää poliisin on sen ohella, että teemme lakeihin ja ohjeistuksiin nojaavia päätöksiä, pystyä myös perustelemaan ne avoimesti sekä osallistua aktiivisesti toimintaamme koskevaan keskusteluun, Heikinheimo sanoo tiedotteessa.

Hän sanoo, että se miten poliisin toiminta näyttäytyy kansalaisten silmissä, luo perustan suomalaisten poikkeuksellisen korkeaan luottamukseen poliisiin.

– Luottamus on koko toimintamme elinehto, hän sanoo.

Ohisalo: Poliisin toimintaa voidaan tarvittaessa kehittää ulkopuolisen arvioinnin pohjalta

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) korostaa ulkopuolisen arvioinnin tärkeyttä poliisin toiminnasta viime lauantain mielenosoituksessa. Ministerin mukaan on hyvä, että myös Poliisihallitus pitää tapauksen ulkopuolista arviointia tärkeänä.

– Tämän (ulkopuolisen arvioinnin) pohjalta poliisin toimintaa voidaan tarvittaessa kehittää, Ohisalo sanoo.

– Toki voi olla, että tällaisissa ulkopuolisissa arvioissa kestää niin kauan, että kyllä ennen sitäkin me totta kai jatkuvasti kehitämme toimintaa.

Ulkopuolisella arvioinnilla Ohisalo viittaa siihen, että poliisin toiminnan lainmukaisuuden arviointi kuuluu laillisuusvalvojille.

Luottamuksen säilyttämiseksi viranomaisten on Ohisalon mukaan käytävä enemmän avointa, julkista keskustelua. Ohisalon sanoo, että sisäministeriö on painottanut jo pidemmän aikaa, että esimerkiksi poliisin voimankäyttökeinoista on oltava tietoa saatavilla.

Ohisalo pitää viranomaisten osallistumista julkiseen keskusteluun tärkeänä etenkin silloin, kun viranomaisen toimintaa kritisoidaan.

– Tulemme jatkamaan keskustelua avoimuuden lisäämisestä ja voimankäyttökeinoihin liittyvien tietojen avoimuudesta, Ohisalo toteaa.

Keskustelu

Palvelut