Suomen talouden elpyminen on pysähtynyt ja teollisuuden tilaukset jatkavat sakkaamista – tuotannon käännepiste tulee väistämättä, kun ennen koronaa tilatut työt on tehty, arvioi pääekonomisti

Talouden elpyminen on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jälleen pysähtynyt. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä, Tapio Pellinen / STT

Suomen taloudesta kuului perjantaina ikäviä uutisia. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi päivitetyn koronatilannekuvansa perusteella, että kesällä käynnistynyt Suomen talouden elpyminen on pysähtynyt. Tilastokeskus taas kertoi, että teollisuuden uudet tilaukset laskivat elokuussa 17,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoo, että teollisuuden sakkaaminen osaltaan jarruttaa elpymistä ja kokonaistalouden nousua.

– Se voi johtaa lomautuksiin ja työttömyyteen talouden sellaisella osa-alueella, joka on nyt säästynyt pitkälti koronan vaikutuksilta. Työmarkkinan kautta tulee sitten kerrannaisvaikutuksia muuhunkin talouteen, hän sanoo.

Kuoppamäki viittaa säästymisellä siihen, että investointihyödykkeiden tuotanto on jatkunut varsin samalla tasolla koko vuoden. Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto kasvoi elokuussa heinäkuuhun verrattuna kaksi prosenttia, vaikka vuodentakaiseen verrattuna tuotanto laskikin 2,4 prosenttia. Eniten niin vuodentakaiseen kuin edelliseen kuukauteen verrattuna kasvoi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto, joka molemmilla mittareilla piristyi noin 13 prosentin verran.

– Suomen teollisuudella on mitä ilmeisimmin ollut pitkiä tilauksia niin, että alkuvuodesta on ollut tilauskirjoissa töitä tehtäväksi ja niitä on nyt tehty.

Kuoppamäki kuitenkin ounastelee, että käännepiste tulee väistämättä, kun ennen koronakriisin iskemistä tilatut työt on tehty ja uusia töitä on tullut vähemmän.

Kuluttajakysynnän kasvu tuntuu enemmän muualla

Tilastokeskuksen kertoman mukaan tilausten lasku oli suurinta paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa, joiden tilaukset vajosivat 24 prosenttia. Metalliteollisuudessa vuodentakaisesta jäätiin noin 19 prosenttia. Sen sijaan kemianteollisuudessa nähtiin vajaan neljän prosentin nousu.

Tilastokeskus korostaa, että suuret kuukausivaihtelut ovat tilastossa mahdollisia, koska tilaukset kohdistuvat aina yhdelle kuukaudelle. Tilausmäärät ovat kuitenkin laskeneet yhtäjaksoisesti kahdeksan kuukautta eli koko kuluvan vuoden.

Kuoppamäki on myös huomannut huolestuttavan eron Suomen ja läheisten vertailumaiden välillä.

– Nyt on näyttänyt, että Saksassa ja Ruotsissakin teollisuuden suuret tilaukset ovat toipuneet jonkin verran, mutta Suomessa vastaavaa ei ole nähty. Voi olla uhkana, että muualla elvytään, mutta Suomi jää hetkeksi polkemaan paikoilleen ja hakemaan vauhtia, hän sanoo.

Mahdollisiksi syiksi Kuoppamäki epäilee yhtäältä teollisuuden painopisteitä ja toisaalta kilpailukyvyn eroja. Suomessa tuotetaan paljon investointihyödykkeitä, ja maailmanlaajuisesti yritysten halu uusiin investointeihin on epävarman tulevaisuuden vuoksi luultavasti aiempaa vähäisempää. Kuluttajahyödykkeitä taas tehdään Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa ja Saksassa, mutta niiden kysyntä on korkealla.

– Vähittäiskaupan myyntiluvuthan ovat korkeammalla kuin ennen koronaa. Meidän tuotanto ei ole hyötynyt tästä tilanteesta sillä tavalla, Kuoppamäki kertoo.

Kilpailukyvyn merkitystä taas todennäköisesti korostuu tilanteessa, jossa maailmalla kysyntä on tavallista hiljaisempaa, jolloin kilpailu muiden maiden yritysten kanssa on ankarampaa.

– Silloin erilaiset kustannustekijät näyttäytyvät taloudessa tärkeämpinä jälleen kerran.

Nopea paluu aiemmalle tasolle yhä epätodennäköisempi

Madonlukuja lukee myös työ- ja elinkeinoministeriö. Sen mukaan teollisuuden tuotanto-odotukset pysyvät vaimeina samalla, kun palvelualojen näkymät heikkenevät epidemian kääntyessä kohti kiihtymisvaihetta.

Yrityksille on valmisteilla uusi kustannustuki koronakriisin aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi. Ministeriön mukaan tähänastisilla tukitoimilla on onnistuttu pitämään vireille pantujen konkurssien määrä edellisvuotta pienempänä. Valtaosa eri rahoituskeinojen kautta tulleista hakemuksista on käsitelty.

Ministeriön arvion mukaan maailmantalouden elpymisvauhti on hidastunut. Talouden elpyminen v-kirjaimen muodossa nopeasti aiemmalle tasolle on entistä epätodennäköisempää.

Kuluttajien ostoaikeet ovat ministeriön mukaan edelleen hyvät, mikä ennakoi kulutuksesta vetoapua taloudelle. Tämä tilanne kuitenkin vaatii sen, että työpaikkojen massiiviset menetykset vältetään eikä teollisuuden epävarmuus leviä laajemmin talouteen.

Ministeriön seurannan mukaan lomautettuna lokakuun alussa oli alle 60 000 suomalaista. Luku on yli 100 000 vähemmän kuin kevään huippuaikana, mutta edelleen moninkertainen viime vuoteen verrattuna.

TEMin luvut perustuvat TE-toimistojen tietoihin. Todellisuudessa lomautettujen määrä voi olla suurempi, sillä pienempien työnantajien ei tarvitse ilmoittaa lomautusaikeistaan TE-toimistoille.

Ministeriön mukaan elo–syyskuussa useissa isoissa yrityksissä aloitetut yt-neuvottelut ennakoivat työttömyystilanteen heikkenemistä. Käynnissä olevat neuvottelut eivät vielä näy työmarkkinatilastoissa, mutta tilanne voi ministeriön mukaan heikentyä nopeammin kuin se on kesäkuussa ennustanut.

Huolestuttavaa ministeriön mukaan on erityisesti nuorten työttömyyden sekä pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen nousuun.

Keskustelu