Vuoristo-Karabahiin yritetään leipoa rauhaa – Armenia ja Azerbaidzhan käyvät neuvotteluja Moskovassa

Armenia ja Azerbaidzhan ovat jälleen taistelleet Vuoristo-Karabahista lähes kaksi viikkoa. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Moskovassa on aloitettu perjantaina rauhanneuvottelut Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemiseksi. Venäjän ulkoministeriön edustaja kertoi aiemmin uutistoimisto AFP:lle ja RIA Novostille , että neuvotteluihin osallistuvat konfliktin osapuolten Armenian ja Azerbaidzhanin ulkoministerit.

Aiemmin on kerrottu myös, että Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin on määrä toimia neuvotteluiden välittäjänä.

Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev sanoi perjantaina, että keskustelut ovat historiallinen mahdollisuus Armenialle.

– Me annamme Armenialle mahdollisuuden ratkaista konflikti rauhanomaisesti, hän sanoi ja painotti tämän olevan hänen mukaan Armenian "viimeinen tilaisuus".

Alijev on toistamiseen vannonut käyttävänsä sotilasvoimia alueen takaisin valtaamiseen.

Armenian pääministeri Nikol Pashinjan vahvisti perjantaina, että Armenia on valmis käynnistämään kansainvälisesti johdetut rauhanneuvottelut Azerbaidzhanin kanssa. Armenia on aiemmin kieltäytynyt osallistumasta neuvotteluihin niin kauan kuin taistelut ovat käynnissä.

Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin edustaja sanoo, että maat ovat lähellä tulitauon solmimista.

– Lähestymme tulitaukoa tänään tai huomenna, mutta se on yhä hauras, sanoi Macronin edustaja.

Pitkäaikaisen konfliktin tuoreet taistelut puhkesivat lähes kaksi viikkoa sitten. Kymmeniätuhansia siviilejä on joutunut pakenemaan taisteluita.

Armenian ja Azerbaidzhanin puolustusviranomaiset kertoivat yhteenottojen jatkuneen jälleen yön aikana, ja osapuolet ilmoittivat uusista siviiliuhreista. Alueen pääkaupunkiin Stepanakertiin on ammuttu jälleen perjantaina tykistötulta.

Moni paennut taisteluita tyhjän päälle

Vuoristo-Karabahissa lähes kaksi viikkoa sitten puhjenneet taistelut ovat ajaneet kymmeniätuhansia alueen asukkaita pakolaisiksi etenkin Armenian vastaiselle rajalle.

Alueen oikeusasiamies Artak Beglarjan kertoi aiemmin tällä viikolla, että jo noin puolet Vuoristo-Karabahin asukkaista on joutunut pakenemaan kodeistaan taisteluiden takia. Hänen mukaansa pakoon lähteneitä on noin 70 000–75 000.

Uutistoimisto AFP:n mukaan paenneiden joukossa on etenkin naisia ja lapsia, ja moni elää nyt vaikeissa ja sekavissa olosuhteissa.

– Meistä on tullut irtolaisia, sanoi uutistoimisto AFP:lle taisteluita paennut Knarik Movsisjan.

Osalle lähtö tuli täysin yllättäen.

– Lähdimme lähes paljain jaloin, meillä oli jalassamme vain sandaalit – – voitko kuvitella, sanoi 67-vuotias Maro Hagopi Petrosjan.

- Se on kamalaa. Rakennukset ja tiet ovat tuhoutuneet. Vaikka haluaisimme palata, emme voi, hän jatkoi.

Zabella Bejanjan, 53, taas piilotteli kolme päivää taisteluita metsässä, jossa hän nukkui autossa kuuden lapsensa kanssa.

Bejanajan haluaa palata takaisin heti kun se on mahdollista.

– Vaikka siellä ei olisi jäljellä enää mitään, edes kotiani, sillä ei ole väliä.

Pitkäaikainen konflikti

Alueella käydyissä taisteluissa on kuollut lukuisia siviileitä. Osapuolista Armenia on vahvistanut yli 300 sotilaskuolemaa omalla puolellaan. Azerbaidzhan ei ole myöntänyt, että sen sotilaita olisi kuollut.

Venäjä on myötäillyt konfliktissa Armenian näkökantoja. Azerbaidzhania on taas asettunut tukemaan voimakkaasti sen liittolainen Turkki, jonka sekaantuminen konfliktiin on saanut kritiikkiä niin Ranskalta kuin Venäjältä.

Turkki on vaatinut Armeniaa "lopettamaan alueen miehityksen".

Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, jonka sisällä Vuoristo-Karabah oli autonominen alue.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue jäi Azerbaidzhanille, mutta Armenia hyökkäsi 1990-luvun alussa Vuoristo-Karabahiin ja otti sen itselleen. Tuolloin konfliktissa kuoli ainakin 30 000 ihmistä. Alue julistautui sodan jälkeen itsenäiseksi, mutta sitä ei ole tunnustanut yksikään toinen maa.

Keskustelu