Kotimaiset sijoittajat ostavat runsaasti Suomen valtionlainoja

Koronakriisi on vaikuttanut yllättävän vähän Suomen valtion lainanottoon, arvioi Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Suomen valtio on runsaasti velkaa myös kotimaisille tahoille ulkomaalaisten lisäksi. Kotimaisten sijoittajien osuus viimeisimmässä, elokuun lopulla liikkeeseen lasketussa kymmenen vuoden viitelainassa oli 17 prosenttia.

Suurempi osuus sijoittajista tuli vain Britanniasta, 28 prosenttia, sekä Benelux-maista ja Ranskasta, yhteensä 18 prosenttia. Saksalaisten, itävaltalaisten ja sveitsiläisten sijoittajien yhteenlaskettu osuus oli sama kuin suomalaisten sijoittajien.

– Jakauma on hyvin tyypillinen, kertoo Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti.

Eniten lainoja merkitsevät rahastot, pankit, keskuspankit ja muut instituutiot sekä eläkerahastot ja vakuutuslaitokset. Muiden sijoittajaryhmien osuus on vähäinen.

Sammallahden mukaan jonkin verran jakaumiin vaikuttaa se, miten pitkistä lainoista on kyse. Pidemmissä lainoissa eläkeyhtiöiden osuus saattaa olla suurempi.

Suomen valtionlainojen ostajiin ensiemissioista (lainojen liikkeellelaskemisesta) ei kuulu Euroopan keskuspankki, sillä EKP ei saa ostaa euromääräisiä velkakirjoja, kun niitä lasketaan liikkeelle. Eurojärjestelmän keskuspankkien rahapoliittiset operaatiot tapahtuvat vain lainojen jälkimarkkinoilla, joilla velkakirjoja voi myydä eteenpäin.

Eurojärjestelmän ulkopuolisia keskuspankkeja ovat muun muassa Yhdysvaltain keskuspankki Fed, Englannin pankki ja Ruotsin keskuspankki.

Koronakriisi vaikuttanut yllättävän vähän

Sammallahti kertoo, että koronakriisi on vaikuttanut yllättävän vähän Suomen valtion lainanottoon. Sen sijaan pitemmällä sihdillä on näkyvissä muutoksia.

– Finanssikriisin jälkeisissä euromääräisissä lainoissa, kun vertaa aikaan ennen finanssikriisiä, on nähty vähemmän aasialaisia sijoittajia, Sammallahti sanoo.

Elokuun lopussa liikkeelle lasketussa kymmenen vuoden lainassa pohjoisamerikkalaisten sijoittajien osuus oli vain neljä prosenttia, aasialaisten vielä pienempi.

Tarjouksia yli 150 sijoittajalta

Elokuun lopussa järjestetyssä syndikoidussa emissiossa tarjouksia tuli yli 150 sijoittajalta. Sammallahden mukaan määrä on tyypillinen.

Laina kävi kaupaksi, vaikka tuotto oli ensimmäistä kertaa negatiivinen kymmenen vuoden mittaisessa lainassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat maksavat Suomelle voidakseen sijoittaa Suomen valtionlainoihin.

Viitelaina on kolme miljardia euroa. Elokuun lopussa valtionvelka oli noussut lähes 125 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 22 550:tä euroa asukasta kohti.

Kymmenen vuoden viitelainan jälkeen valtiokonttori on järjestänyt lyhytaikaisten euromääräisten velkasitoumusten huutokaupan syyskuussa. Velkasitoumukset erääntyvät ensi vuoden toukokuussa ja elokuussa. Valtion velkasitoumuksia myytiin huutokaupassa yhteensä lähes 1,5 miljardilla eurolla.

Syyskuun lopulla vuorossa oli miljardin euron viitelainahuutokauppa lainalle, joka erääntyy vuonna 2036. Uusi velkasitoumusten huutokauppa järjestetään ensi viikolla.

Turvallisten maiden valtioiden korot negatiivisia

Nordean korko- ja valuuttamarkkinoista vastaava pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että negatiiviset korot lähtevät liikkeelle keskuspankkipolitiikasta. EKP:n talletuskorko on tällä hetkellä –0,5 prosenttia.

– Turvallisten valtioiden korot ovat negatiivisia kautta linjan, von Gerich kertoo.

Hänen mukaansa EKP ostaa myös Suomen lainoja jälkimarkkinoilta koko ajan, mikä on painanut pitempiä korkoja alaspäin. Suomi kuuluu euroalueella edelleen turvallisten maiden joukkoon.

– Vaikka EKP ei voi ostaa suoraan emissioista, se pystyy vaikuttamaan jälkimarkkinoiden kautta hyvin vahvasti siihen, millä korolla lainoja myydään emissioissa, von Gerich sanoo.

Hänen mukaansa on myös merkittävä määrä sijoittajia, jotka haluavat pistää rahansa turvaan valtionlainoihin joko sääntelysyistä tai muuten.

Keskustelu