LVM: Aiotusta uutistoimistotuesta peräännyttiin, koska ministeriössä ei uskota STT:n toiminnan kannattavuuteen

STT:lle myönnettiin vuonna 2019 puolentoista miljoonan euron kertaluontoinen tuki. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Olli-Pekka Paajanen, Anniina Luotonen / STT

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) perääntyi kansallisen uutistoimistotuen esittämisestä, koska ministeriössä ei uskota että Suomen Tietotoimiston (STT) liiketoiminta voisi muuttua kannattavaksi tuen myötä, kertoo ministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala.

Vielä kesäkuussa neljännessä lisätalousarviossa uutistoiminnan tukeen varattiin 2,5 miljoonaa euroa. Nyt tuki ollaan sulauttamassa osaksi yleistä median koronatukea, jonka määrä kasvaisi 7,5 miljoonan euroon.

– Uutistoimistotuessa on alun alkaenkin ollut kyse määräaikaisesta kertaluontoisesta tuesta. Tuen tarkoitus oli, että sen avulla toiminta voisi muuttua kannattavaksi. Tässä on käyty erinäisiä keskusteluja, eikä niiden perusteella näytä todennäköiseltä, että näin voisi käydä, Rantala sanoo.

STT:lle myönnettiin vuonna 2019 puolentoista miljoonan euron kertaluontoinen tuki. STT:n uutisliiketoiminta on kuitenkin edelleen raskaasti tappiollista. Kahdelle vuodelle osoitettu 2,5 miljoonan tuki olisi merkittävä lisä uutistoimiston budjettiin, joka on vuosittain noin 10 miljoonaa euroa.

Rantalan mukaan ministeriössä päätettiin, että koronaviruksen aiheuttamista mainostulojen menetyksistä kärsivien mediayhtiöiden tukeminen on tärkeämpi hanke. Koska STT ei myy mainoksia, tukiehtojen mukaisesti uutistoimiston ei ole STT:n toimitusjohtaja Kimmo Pietisen mukaan mahdollista saada median yleistä koronatukea.

Uutistoimistotuen poistamisesta ei kerrottu STT:lle

STT tavoitteli asiassa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa (sd.), jonka esikunnasta ohjattiin kysymykset Rantalalle. Lokakuun alussa Harakka kertoi ministeriönsä tiedotteessa, että mediatuki kasvaa 7,5 miljoonaan euroon. Rantalan mukaan yksityiskohtaisempi tiedottaminen ei tuossa vaiheessa ollut mahdollista, sillä asia oli budjettisalaisuuden piirissä.

LVM ei kertonut Pietisen mukaan tuen käyttötarkoituksen muutoksesta, eikä sen perusteesta STT:lle oma-aloitteisesti missään vaiheessa.

– Sain tietää asiasta, kun satuimme lukemaan tarkemmin median koronatuen perustelumuistiota. Se alkoi ihmetyttää, jonka jälkeen asia selvisi valtiovarainministeriön seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä. Sain asiasta vahvistuksen Harakan esikunnasta keskiviikkona sitä kysyessäni, toimitusjohtaja Kimmo Pietinen toteaa.

Jatkoaskeleet vielä hämärän peitossa

STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta ei halua tehdä asiasta vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä tukiprosessi on edelleen kesken. Hän ei myöskään lähde maalailemaan tummia pilviä uutistoimiston ylle.

– Meillä ei vielä ole yksiselitteistä vastausta siihen, mitä tapahtuisi, jos tukea ei myönnettäisi. STT:n omistajat ja varsinkin pääomistaja on sitoutunut jatkamaan STT:n kehittämistä ja roolia kotimaisessa mediakentässä. Täytyy selvittää, mistä tässä nyt on kyse. Olen edelleen optimistinen, Putkiranta sanoo.

STT:n suurin omistaja on Sanoma Media Finland , joka omistaa 75,4 prosenttia yhtiöstä.

Hänen mukaansa STT tarvitsisi tukea, sillä toiminta on edelleen tappiollista.

– Kehitys on kuitenkin ollut positiivista ja seuraavan parin vuoden aikana on odotettavissa, että STT:n talous saataisiin kuntoon. STT:n tukeminen on erittäin yksinkertainen tapa subventoida normaalia uutistoimintaa. STT:n uutisointi kattaa myös niitä asioita, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kaupallisesti niin relevantteja.

Keskustelu