"Jokaisella ihmisellä on mielipide Trumpista" – empivien äänestäjien poikkeuksellisen pieni määrä leimaa USA:n vaaleja

USA:n presidentinvaalit huipentuvat vaalipäivään 3. marraskuuta. Voittoa tavoittelevat republikaanien ehdokas, istuva presidentti Donald Trump (vas.) ja demokraattien ehdokas, ex-varapresidentti Joe Biden. AFP / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Yksi Yhdysvaltojen vaalisyksyn ilmiöistä on ollut se, kuinka vähän maassa on tällä kertaa kannastaan epävarmoja äänestäjiä. Viime viikolla tehdyssä kyselyssä vain kaksi prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa, ja vain viisi prosenttia sanoi että voisi vielä muuttaa mielipidettään ennen vaaleja.

Lukemat ovat historiallisessa vertailussa erittäin alhaisia. Se on huono uutinen presidentti Donald Trumpille, jolla on gallupeissa iso takamatka Joe Bideniin.

– Jos olisin Trumpin vaalitiimin työntekijä, tämä huolestuttaisi minua. Hän on niin paljon jäljessä mielipidetiedusteluissa, ja sitten vielä näyttää, että houkuteltavien äänestäjien joukko on vain 3–5 prosenttia. En tiedä, miten se voi olla kylliksi vaalien kääntämiseen Trumpille, sanoo Marko Maunula, joka toimii Yhdysvaltain historian professorina Claytonin yliopistossa Atlantassa Georgiassa.

Epävarmojen äänestäjien vähyys selittää myös osaltaan sen, miksi gallupluvut ovat näissä vaaleissa pysyneet poikkeuksellisen vakaina. Bidenin valtakunnallinen johto gallupkeskiarvoissa on jo kuukausien ajan pyörinyt 6–10 prosenttiyksikössä, eikä Trump ole syksyllä pystynyt tiukentamaan tilannetta, vaikka usein haastaja saa kirittyä eroa kiinni vaalien loppusuoralla.

Suuriakin heilahduksia on Yhdysvaltain vaalihistoriassa nähty, mutta silloin on myös yleensä ollut paljon liikkuvia äänestäjiä.

Neljä vuotta sitten moni päätti viime hetkellä

Empivien äänestäjien vähäisyyden taustalla on ainakin se, että Yhdysvallat on poliittisesti jakautuneempi kuin koskaan.

Poteroituminen oli voimakasta jo vuonna 2016, mutta silloin myös epävarmoja äänestäjiä oli gallupeissa paljon, ja merkittävä osa äänestäjistä teki äänestyspäätöksen hyvin myöhään.

Reutersin vaalipäivänä tekemän kyselyn mukaan 13 prosenttia äänestäjistä teki valintansa Trumpin ja demokraattien Hillary Clintonin välillä vasta viimeisellä vaaliviikolla. Tämä ilmiö oli yksi syy siihen, että gallupit menivät jonkin verran pieleen monissa keskilännen vaa'ankieliosavaltioissa, ja Trump pääsi yllättämään demokraatit.

– Hillary Clinton ja Donald Trump olivat molemmat hyvin kiisteltyjä ja suoraan sanottuna epäsuosittuja ehdokkaita. Ja Trump oli siinä vaiheessa vielä uusi pelaaja politiikassa, Maunula analysoi.

– Mutta nyt jokaisella ihmisellä on mielipide Trumpista. On melkein mahdotonta kuvitella, että joku tässä vaiheessa vielä pohdiskelee Bidenin ja Trumpin välillä. Kuinka paljon enemmän joku voi tarvita vielä dataa? Jos ei tiedä tässä vaiheessa kuka Trump on tai kuka Biden on, ei ole todellakaan seurannut politiikkaa edes neljännessilmällä.

Bidenin etu Clintoniin nähden on myös se, että kyselyjen mukaan selvästi harvemmalla amerikkalaisella on hänestä negatiivista ennakkokäsitystä. Vuonna 2016 moni äänesti Trumpia lähinnä siksi, ettei pitänyt Clintonista. Suhteellinen epäsuosio teki Clintonista myös helpon kohteen Trumpin kampanjan hyökkäyksille. Biden on ollut republikaaneille paljon vaikeampi vastustaja.

Maltilliset konservatiivit eivät pidä Trumpista

Maunulan omassa tuttavapiirissä Georgiassa on paljon maltillisia konservatiiveja, jotka ovat kääntäneet Trumpin aikana selkänsä republikaaneille.

– Tällaista sekulaaria, ei-evankelikaalista, lakimies- ja kirjanpitäjätyypin hyvin toimeentulevaa keskiluokkaa, joka on aina perinteisesti äänestänyt republikaaneja. Monet heistä sanovat nyt, että pysyn joko kotona tai äänestän Bidenia, Maunula kertoo.

– Trumpismi on heidän poliittisen filosofiansa kanssa ristiriidassa. Lisäksi Trumpin persoona on niin omalaatuinen, että he eivät kerta kaikkiaan voi sietää ajatusta, että tällainen moukkamaisuus vielä jatkuisi Valkoisessa talossa.

Maunula kertoo tuntevansa myös pari konservatiivia, jotka eivät pidä Trumpista mutta aikovat silti äänestää häntä, koska pelkäävät Bidenin olevan demokraattien vasemmistosiiven vietävissä.

– He sanovat, että aikovat pitää nenästä kiinni ja äänestää Trumpia sen takia, että demokraattisen puolueen agenda on nykyisin liian vasemmistolainen. Hekin painottavat, ettei Trumpin käytös ole heidän mielestään ok, vaihtoehto on vain heidän mielestään vielä huonompi.

Molemmilla osapuolilla kova into äänestää

Ilmassa on nyt enemmän intoa vaaleja kohtaan kuin neljä vuotta sitten, jolloin vaaleissa oli Maunulan mukaan monien amerikkalaisten mielestä pakkopullan makua. Kovin moni ei ollut kunnolla innostunut Clintonista, ja Trump oli oman ydinkannattajaryhmänsä ulkopuolella melko epäsuosittu.

Nyt sekä ennakkoäänestämisen että postiäänestämisen määrä on kasvanut aiempiin vaaleihin nähden räjähdysmäisesti. Koronapandemia on tähän tärkeä syy, mutta myös äänestysaktiivisuus näyttäisi nousevan tavallista korkeammalle tasolle.

– Molemmat osapuolet ovat hyvin motivoituneita äänestämään, sekä demokraattien että republikaanien puolella on voimakas innostus päästä uurnille.

Georgian osavaltiossa on ollut ennakkoäänestyksen alettua pitkiä, jopa kahdeksan tunnin jonoja äänestyspaikoilla. Tv-uutisten haastatteluissa moni vakuuttaa seisovansa jonossa niin pitkään kuin tarvitsee, koska äänestäminen on nyt niin tärkeää.

Georgiassa äänestysintoon vaikuttaa myös se, että osavaltion voittaja ei ole itsestään selvä. Georgia on perinteisesti ollut vahvan republikaaninen, mutta nyt Trump ja Biden ovat siellä gallupeissa tasoissa, ja demokraateilla on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin mahdollisuudet voittoon.

Georgiassa näkyy voimakkaasti ilmiö, jossa etelän osavaltiot liikkuvat demokraattien suuntaan väestörakenteen muuttuessa muuttoliikkeen takia.

Keskustelu

Palvelut