Tutkijan mukaan nopeasti muuttuva ympäristö luo paineita harvakseltaan julkistettaville ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteoille

Niilo Simojoki / STT

Hallituksen odotetaan julkistavan tällä viikolla uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Henri Vanhasen mukaan harvakseltaan julkistettavia selontekoja olisi syytä täydentää eduskunnalle vuosittain annettavalla ilmoituksella.

Pää- tai ulkoministerin ilmoitus antaisi mahdollisuuden reagoida ajankohtaisiin muutoksiin Suomen ympäristössä sekä vahvistaisi selontekojen periaatelinjausten ja käytännön ulkopolitiikan välistä yhteyttä.

– Se antaisi eduskunnalle ja hallitukselle työkaluja käsitellä maailmaa sellaisena kuin se juuri nyt näyttäytyy – päästäisiin kiinni siihen, miten strategia muuttuu käytännön politiikaksi. Eihän selonteossa koskaan arvioida, miten aiemmat linjaukset ovat onnistuneet, Vanhanen sanoo.

Perusteita sille, että maailma muuttuu selontekojen näkökulmasta nopeasti, ei tarvitse tänä syksynä kaukaa hakea. Koronavirus lykkäsi jo kertaalleen selonteon julkistamista kesältä, mutta pandemian toinen aalto riehuu edelleen valloillaan. Kaiken kukkuraksi Suomen ulkopolitiikan linjaukset julkistetaan vain alle viikko ennen poikkeuksellisia presidentinvaaleja Yhdysvalloissa.

Yllättäviä käänteitä aiemminkin

Maailma ei tosin pysähdy koskaan, ja yllätyksiä on tullut aiemminkin. Vuoden 2001 selontekoa seurasivat syyskuun terrori-iskut Yhdysvalloissa. Vuoden 2012 selonteko olisi puolestaan ollut toisenlainen, jos tapahtumat pari vuotta myöhemmin Ukrainassa ja Krimillä olisi nähty kristallipallosta.

– Joskushan se selonteko on kuitenkin pakko tehdä, eikä yllätyksiltä voida koskaan täysin suojautua, Vanhanen myöntää.

Muutoksen vääjäämättömyyden edessä vuosittain annettava ilmoitus ulko- ja turvallisuuspolitiikasta antaisi maan johdolle "vähän enemmän pelivaraa" sen suhteen, miten ja millä aikajänteellä asioista selontekoihin kirjataan. Vanhasen mukaan ilmoituksen myönteinen vaikutus olisi myös se, että se voisi lisätä eduskunnassa käytävää keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Selonteot eivät toki ole Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ainoita viitekohtia. Niiden lisäksi tulevat muun muassa presidentin ja avainministereiden linjapuheenvuorot sekä erityisesti kulloisenkin hallituksen ohjelma.

– Hallitusohjelmiin nähden selonteoissa ei yleensä ole tehty varsinaisesti uusia ulkopoliittisia avauksia tai suuria linjamuutoksia, ja uskon, että perinne jatkuu, Vanhanen sanoo.

Ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia näkyvämmin esille?

Selontekojen pitkässä ja raskaassa valmisteluprosessissa haetaan lähtökohtaisesti laajaa poliittista yksimielisyyttä. Toisaalta kaikilla hallituksilla on ollut teksteissään myös painotuseroja. Niitä Vanhanen odottaa näkevänsä Sanna Marinin (sd.) hallitukselta muun muassa siinä, miten ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia tuodaan esille.

– Ne varmasti esiintyvät vahvemmin kuin aikaisemmin. Se liittyy tähän arvopohjaiseen ulkopolitiikkaan, josta puhutaan myös hallitusohjelmassa, Vanhanen sanoo.

Hän odottaa myös kiinnostuneena sitä, miten Suomen alue määritellään turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Vuonna 2016 keskustelua aiheutti ulkoasiainvaliokunnan selonteosta laatiman mietinnön kohta, jonka mukaan "Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan". Seuraavan vuoden puolustusselonteossa linjattiin, ettei lausunto "rajoita Suomen mahdollisuuksia antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä apua tai tiivistää puolustusyhteistyötä".

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen lukeutuvat nykyään Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin. Vanhasen mukaan olisi luonnollista, että selonteko tarjoaisi poliittista selkänojaa kansainvälisen yhteistyön harjoittamiselle.

Vanhanen kiinnittäisi huomiota myös siihen, miten Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kiihtyvä laajempi suurvaltakilpailu alkaa muodostua Venäjän ohella yhdeksi peruslähtökohdaksi Suomen turvallisuusympäristön arvioinnissa. Esimerkiksi 5g-teknologian osalta on hänen mukaansa nähty, miten suurvaltakilpailu heijastuu yhä laajemmille yhteiskunnan osa-alueille.

Kahdeksas selonteko sitten vuoden 1995

Tällä viikolla julkistettava ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on järjestyksessä kahdeksas.

Ensimmäisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon julkisti pääministeri Paavo Lipposen (sd.) hallitus 1995, samana vuonna kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Pari vuotta myöhemmin selonteko laajeni käsittämään myös puolustuspolitiikan.

Seuraavat selonteot julkistettiin 2001, 2004, 2009 ja 2012. Vuonna 2016 tapahtui muutos, sillä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa seurasi erillinen puolustuspoliittinen selonteko 2017.

Selontekojen jakaminen kahteen osaan saa jatkoa, sillä nykyisen hallituksen puolustuspoliittinen selonteko julkistetaan ensi vuoden puolella.

Vanhasen mukaan puolustuspolitiikka eroaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta muun muassa pitkälle ajanjaksolle sijoittuvien materiaalihankintojen ja budjettisuunnittelun vuoksi. Näin ollen nykyinen käytäntö erillisistä selonteoista ja tahti selontekojen laatimisessa sopii paremmin puolustuspolitiikan kehittämiseen, jonka liian tiuha ja keinotekoinen arviointi voisi aiheuttaa sekaannuksia.

– On kuitenkin tärkeää, että puolustuspoliittinen selonteko pohjautuu samaan poliittiseen tilannekuvaan kuin muut relevantit ulko- ja turvallisuuspolitiikan julkaisut ja lausunnot, Vanhanen kirjoittaa.

Keskustelu