Ulkopolitiikkaa linjaava selonteko: Suomen lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoitava

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on valmistellut selontekoa yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Anniina Luotonen / STT

Hallitus arvioi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta. Hallitus toteaa, että sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan on kuitenkin varauduttava.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa linjataan kuluvan hallituskauden politiikkaa. Selonteko, jonka hallitus on valmistellut yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa, ei sisällä isoja yllätyksiä.

Vajaa 50-sivuinen selonteko ohjaa käytännön ulkopolitiikkaa ja on kiinnostavaa luettavaa alan harrastajille. Samalla se on viesti ulkovalloille siitä, miten Suomi maailmanpolitiikan tilanteen ja asemoitumisensa hahmottaa. Vastaava asiakirja tehdään kerran hallituskaudessa.

Jo neljä vuotta sitten huomio kiinnittyi Itämeren alueen turvallisuustilanteen heikentymiseen. Venäjä oli vallannut Krimin ja synnyttänyt konfliktin Itä-Ukrainassa kahta vuotta aiemmin.

Suomi joutui tuolloin toteamaan, ettei sotilaallista voimankäyttöä sitä vastaan voida sulkea pois.

Edelleen hallitus toteaa, että Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoitava.

– Suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja niiden heikkenevä sitoutuminen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen ovat kiristäneet kansainvälistä tilannetta, selonteossa todetaan.

Suomen lähialueilla jännitteitä on hallituksen mukaan lisännyt muun muassa vaikuttamiskeinojen kehittyminen. Kielteisen kehityksen arvioidaan kestävän pitkään.

– Venäjä on heikentänyt lähialueidemme ja Euroopan turvallisuutta liittämällä Krimin laittomasti itseensä sekä ylläpitämällä aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa.

Maan kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön on madaltunut, mikä hallituksen mukaan näkyy Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa.

– Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.

"Venäjä nostaa joukkojensa valmiutta"

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan selonteon valmistelun yhteydessä käytiin keskustelua siitä, onko Itämerellä näkyvissä mitään merkkejä turvallisuustilanteen paranemisesta. Valitettavasti vastaus oli hänen mukaansa kielteinen.

– Turvallisuus lähiympäristössämme on heikentynyt, ja vaatii yhä enemmän huomiota, Haavisto sanoi toimittajille torstaina.

Hyvää kehitystä on hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön jatkuva tiivistyminen.

– Sitä kehitetään ilman ennalta asetettuja rajoituksia, mikä on tärkeä periaate, koska silloin voidaan tarkastella kaikkia yhteistyön muotoja.

Selonteon mukaan Venäjän synnyttämä negatiivinen kierre on kasvattanut jännitteitä ja lisännyt sotilaallista toimintaa Itämeren alueella. Suomenkin lähialueille sijoitetaan sen mukaan teknologisesti kehittyneimpiä ja entistä suorituskykyisempiä asejärjestelmiä.

– Venäjä nostaa joukkojensa valmiutta ja parantaa kykyään keskittää alueelle nopeasti lisävoimaa, kehitystä analysoidaan.

Venäjän arvioidaan hakevan tunnustusta, ja sen takia käyttävän merkittävästi voimavaroja sotilaalliseen varustautumiseen ja ulkoiseen vaikuttamiseen.

Artikla 5:n harjoituksiin vain kumppanina

Kirjaukset Natosta seuraavat hallitusohjelmaa. Suomi säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.

Jotta jäseneksi tarvittaessa päästäisiin, tehdään yhteistyötä.

– Pidämme tärkeänä, että kaikissa tilanteissa olisi voimassa heidän periaatteensa siitä, että jäsenyyskriteerit täyttävät maat voivat järjestöön liittyä, Haavisto sanoi.

Selontekoon on erikseen kirjattu, että Suomi osallistuu Naton viidennen artiklan eli turvatakuiden mukaisiin harjoituksiin ainoastaan kumppanimaan roolissa.

Haaviston mukaan on hyvä tuoda ilmi, että harjoituksiin osallistutaan omista lähtökohdista eikä Suomi ole toteuttamassa viidennen artiklan mukaisia periaatteita. Suomi on ainoastaan kumppani, eikä Nato-mailla ole velvollisuutta auttamiseen.

Yleisenä periaatteena Suomi harjoittaa "aktiivista vakauspolitiikkaa". Selonteossa linjataan, ettei Suomi anna lupaa alueensa käyttämiseen vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.

Perinteinen pyrkimys laajaan konsensukseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näkyy myös selonteon käsittelyssä. Linjapaperi etenee seuraavaksi eduskuntaan, jossa siitä laaditaan oma mietintönsä.

EU:n solidaarisuuslauseke Suomelle tärkeä

Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on toivottu tiivistyvän, mutta eteneminen on ollut vaikeaa.

Turhautuminen näkyy diplomaattisin sanankääntein. Vaikutusvallan kasvattaminen vaatisi ulkopoliittisen johdon mielestä EU:lta vahvempaa yhtenäisyyttä ja tehokkaampaa päätöksentekoa.

Lissabonin sopimuksen kirjaus, jonka mukaan jäsenmaat antavat tosilleen apua kriisitilanteessa, on Suomelle tärkeä.

– Solidaarisuus tarkoittaa sitä, että Suomi saa pyytäessä apua ja että Suomi antaa tarvittaessa apua toiselle jäsenvaltiolle tai Euroopan unionille. Avun pyytäminen ja antaminen perustuvat kansalliseen päätökseen.

Yle kertoi eilen, että presidentti Sauli Niinistö halusi selventää presidentin toimivaltaa keskinäisessä solidaarisuudessa. Käytännössä kyse on siitä, että EU-kokouksiin osallistuva ministeri odottaisi aina kansallista päätöstä ennen kuin osallistuu päätöksentekoon EU-kollegoidensa kanssa.

Keskustelu

Palvelut