Bidenin ajanpeluu on pian ohi – Trumpin tie voittoon käy hyvin kapeaksi

Demokraattien Joe Biden on ollut hankala vastustaja republikaaneille. AFP / LEHTIKUVA

Anssi Rulamo / STT

Yhdysvaltalaisessa joukkueurheilussa tunnetaan termi "running out the clock". Se tarkoittaa sitä, kun johdossa oleva joukkue ottaa varman päälle, välttelee virheitä ja pelaa aikaa säilyttääkseen johtonsa ottelun loppuhetkien aikana.

Se on ollut karkeasti sanottuna demokraattien Joe Bidenin taktiikka tämän syksyn presidentinvaaleissa. Bidenilla on ollut jo kuukausien ajan mielipidekyselyissä selvä johto presidentti Donald Trumpiin, ja hän on lähinnä pyrkinyt välttämään virheitä, jotka avaisivat Trumpin kampanjalle uusia mahdollisuuksia.

Bidenin kampanjointiin on toki vaikuttanut myös koronaviruspandemia. Sen takia Biden on kampanjoinut massiivisten vaalitilaisuuksien järjestämisen sijaan enimmäkseen virtuaalisesti. Trumpkin on ilkkunut Bidenia siitä, että tämä on pysytellyt lähinnä kotonaan.

Tilanne on toisaalta sopinut Bidenille hyvin. Hän on vuosien varrella tullut tunnetuksi möläytyksistään, mutta nyt ne ovat olleet vähissä.

Jos Biden olisi altavastaaja, hänen täytyisi hyökätä hanakammin ja haastaa presidenttiä uusilla poliittisilla avauksilla. Nyt Bidenille on käytännössä riittänyt, että hän vaikuttaa pätevältä ja presidentilliseltä eikä tee mitään hölmöä.

Trump ei ole muokannut viestiään

Trump taas on kampanjoinut enimmäkseen koronaviruksesta piittaamatta ja pitänyt suuria kampanjatilaisuuksia. Trumpin yritykset tulla takaisin mukaan kisaan eivät kuitenkaan ole tuottaneet mainittavaa tulosta.

Presidentin kampanjoinnissa on ollut huomionarvoista se, että hän on vaikuttanut kohdistavan viestiään lähinnä ydinkannattajilleen, jotka äänestävät häntä joka tapauksessa. Trump on menettänyt maltillisten äänestäjien ja koulutettujen naisten kannatusta, mutta hän ei ole juurikaan näyttänyt pyrkivän vetoamaan näihin ryhmiin.

Viesti ja sävy ovat pysyneet samana kuin viimeiset neljä vuotta. Trump puhuu edelleen Washingtonin "suon kuivaamisesta", vaikka on nyt itsekin ollut vallan ytimessä.

Uppsalan yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorin Dag Blanckin mielestä Trumpin kampanjointityyli viimeisten viikkojen aikana on ollut hyvin outo.

– Se ei noudata mitään perinteistä taktiikkaa. Hänen neuvonantajansa ovat yrittäneet saada hänet muuttamaan tyyliään, mutta toisaalta niin hänelle sanottiin myös vuonna 2016. Silloin se tyyli toimi loistavasti, joten hän jatkaa samalla linjalla. Ehkä se on ainoa tyyli minkä hän osaa, Blanck arvioi.

Erikoista on myös se, että koronakriisin hoito on kyselyiden mukaan Trumpin akilleen kantapää, mutta hän on silti jatkanut viruksen vähättelyä oman tartuntansa jälkeenkin.

Biden on myös ollut hankala vastustaja republikaaneille. Trumpin kampanja olisi paljon mieluummin kisannut selkeän vasemmistolaista ehdokasta kuten Bernie Sandersia tai Elizabeth Warrenia vastaan.

– Heidän vasemmistolaisuutensa olisi helposti voitu kääntää ihan äärimmäisyyksiin, mutta eihän Bidenista saa väkisinkään väännettyä vasemmistolaista. Hänen yli 30-vuotinen uransa senaattorina osoitti, että hän on poliittisen keskustan toimija, sanoo Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko.

Bidenilla on monta polkua voittoon

Neljä vuotta sitten Trump voitti vaalit, koska hän päihitti Hillary Clintonin niukasti kolmessa keskilännen ja pohjoisen osavaltiossa: Michiganissa, Wisconsinissa ja Pennsylvaniassa. Nyt Bidenille riittää se, että hän valtaa nämä osavaltiot takaisin, ja pitää kaikki Clintonin voittamat osavaltiot demokraattileirissä.

Michiganissa ja Wisconsinissa Bidenilla on nyt tuntuva johto. Pennsylvaniassakin hän johtaa, mutta ero on siellä hieman pienempi, FiveThirtyEightin gallupkeskiarvon mukaan noin viisi prosenttiyksikköä. Pennsylvania näyttääkin olevan vaalien tärkein osavaltio. Jos Biden voittaa siellä, Trumpilla ei käytännössä ole voitonmahdollisuuksia.

Bidenilla on saumat voittaa silloinkin, jos hän häviää Pennsylvaniassa. Siinä tapauksessa hänen täytyisi voittaa jokin etelän vaa'ankieliosavaltionelikosta Arizona–Georgia–Florida–Pohjois-Carolina, joista kaikissa entisellä varapresidentillä on niukka johto.

Trumpilla on vielä mahdollisuus voittaa niistä kaikissa, mutta toisaalta Bidenilla on etulyöntiasema, koska käytännössä yhdenkin niistä vieminen riittää hänelle vaalivoittoon.

Myös maan toiseksi runsasväkisimmässä osavaltiossa Texasissa tilanne on yllättävän tiukka, sillä demokraateilla on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin mahdollisuus voittaa siellä. Jos Biden voittaisi Texasissa, hän luultavasti voittaa myös keskeisissä vaa'ankieliosavaltioissa, joten Texas olisi silloin ikään kuin kirsikka kakun päälle.

Bidenilla on joka tapauksessa useita väyliä voittoon, kun taas Trumpin kohdalla monen epätodennäköisen asian täytyisi loksahtaa kohdalleen, jotta hän voisi vielä nousta voittajaksi.

– Tässäkin mielessä tilanne on Trumpille huomattavasti hankalampi, kun Bidenilla on varaa hävitä huomattavasti suurempi määrä osavaltioita, Kokko muistuttaa.

Trump on ahtaammalla kuin 2016

Tämän syksyn tilannetta on verrattu usein vuoteen 2016, jolloin Trump kukisti gallupjohtaja Hillary Clintonin ennakko-odotusten vastaisesti. Asetelma on nyt kuitenkin monella tapaa erilainen kuin neljä vuotta sitten.

Ensinnäkin Bidenilla on nyt sekä valtakunnallisesti että useimmissa vaa'ankieliosavaltioissa vankempi gallupjohto kuin Clintonilla oli vaalien kynnyksellä. Neljä vuotta sitten gallupeissa näkyi parin viimeisen vaaliviikon aikana selkeää liikettä Trumpin suuntaan, ja hän tuli useissa osavaltioissa kyselyiden virhemarginaalien sisälle Clintonista. Nyt vastaavaa ei ole näkynyt.

Kannastaan epävarmoja äänestäjiä on myös selvästi vähemmän, ja Biden on saanut monissa vaa'ankieliosavaltioissa yli 50 prosentin kannatuksen mielipidetiedusteluissa, mihin Clinton ei yleensä pystynyt. Vuonna 2016 moni viime hetkellä päätöksensä tehnyt valitsi Trumpin, mutta nyt tällaisia vokoteltavia äänestäjiä on vähemmän.

Myös kongressivaalipiirikohtaisten gallupien tulokset maalaavat johdonmukaista kuvaa siitä, että Bidenin kannatus eri puolilla Yhdysvaltoja on vahvempaa kuin Clintonin oli 2016.

Väestöryhmien tasollakin Biden on Clintonin edellä muun muassa keskiluokkaisten valkoisten, naisten ja iäkkäiden äänestäjien keskuudessa. Trumpin kannatus etenkin valkoisten naisten keskuudessa on romahtanut. Biden on myös kutistanut Trumpin isoa etumatkaa viime vaalit ratkaisseiden työnväenluokkaisten valkoisten äänestäjien keskuudessa.

– Monet heistä olivat Trump-kokeilijoita. Hän oli jotakin uutta. Moni halusi antaa hänelle mahdollisuuden ja katsoa, miten se toimii. Trumpin haasteena on säilyttää nämä äänestäjät, Blanck analysoi.

Ainoastaan mustien ja latinojen keskuudessa Trumpin kannatus näyttää hieman vahvistuneen neljän vuoden takaisesta.

Lokakuun yllätykset eivät muuttaneet kisan suuntaa

Syksyn aikana on tullut useita merkittäviä uutisia, jotka olisivat voineet keikuttaa vaalikamppailua. Näitä ovat olleet korkeimman oikeuden tuomarin Ruth Bader Ginsburgin kuolema ja sitä seurannut korvaavan tuomarin nimitysprosessi, New York Timesin uutinen Trumpin verotiedoista sekä Trumpin koronavirustartunta ja muutaman päivän sairaalareissu.

Näistä huolimatta tilanne kyselyissä on pysynyt hämmästyttävän vakaana. Ainoastaan ensimmäisellä tv-väittelyllä ja sitä seuranneella Trumpin koronatartunnalla näytti olleen jonkinlainen negatiivinen vaikutus presidentin kannatuslukuihin.

Vaikuttaa siis siltä, että useimmat äänestäjät olivat tehneet valintansa jo ennen kampanjan paria viimeistä kuukautta.

Konservatiivimedioiden uutisointi Bidenin pojan Hunter Bidenin kovalevyltä löytyneistä tiedoista ja Ukraina-bisneksistä ei myöskään ole vaikuttanut kisaan millään lailla.

– Se oli aika kuolleena syntynyt idea, jos se oli republikaanien yritys järjestää lokakuun yllätys, Kokko arvioi.

Kommentoi

Palvelut