Professori Benita Heiskasen mukaan vaikuttaa siltä, että gallupeja on katsottu "sinisten linssien läpi"

Kronlundin mukaan istuva presidentti on tavanomaisesti ollut selkeämmässä etulyöntiasemassa pyrkiessään toiselle kaudelle Yhdysvalloissa. Roni Lehti / LEHTIKUVA

Maria Rosvall, Salla Salmela / STT

Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja, professori Benita Heiskanen sanoo, ettei täpärä tilanne presidentti Donald Trumpin ja demokraattien Joe Bidenin välillä ole yllätys.

– Olen ollut edeltävät kuukaudet koko ajan sitä mieltä, että vaalitulos ei ole mitenkään selvä. Olen myös kehottanut ihmisiä suhtautumaan kriittisesti mielipidemittauksiin, jotka mittaavat keskiarvoja. Tämä on elävä esimerkki siitä, miten ne eivät kerro todellista tilannetta. Vaa'ankieliosavaltioita pitää katsoa jokaista erikseen, Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan on kuitenkin yllättävää, miten pieleen vaaleja edeltäneet mielipidemittaukset näyttävät menneet. Niistä monet ennustivat Bidenille voittoa osavaltioissa, jotka nyt näyttävät menevän Trumpille. Sama koskee kongressivaaleja.

– Kyllä tässä mielipidemittausten tekijät joutuvat todella kovan itsetutkiskelun eteen. Senaatissakin mielipidemittaukset ovat menneet aivan päälaelleen.

"Tätä tilannetta kukaan ei halunnut"

Heiskasen mukaan vaikuttaa siltä, että mielipidemittauksia on katsottu "sinisten linssien läpi" viitaten demokraattipuolueen tunnusväriin vaaleissa.

– Kun katsoo mielipidemittauksia ja niitä eri skenaarioita, joita viime viikot on esitetty, niissä on ollut neljä, viisi skenaariota, mitä kautta Biden voittaa vaalit. Ja sitten on mainittu jonain viimeisenä vaihtoehtona se pieni mahdollisuus, että Trumpkin voisi voittaa.

Gallupeissa oli isoja ongelmia myös edellisissä presidentinvaaleissa, joissa ne kautta linjan ennustivat voittoa Hillary Clintonille.

– Vuoden 2016 vaaleissa Trumpin äänestäjiä ei usein tavoitettu mielipidemittauksissa. Joko nämä nimenomaan sosioekonomisesti alempaa tulotasoa olevat eivät olleet kohderyhmänä, tai sitten he valehtelivat kantansa. Nyt on (ennen vaaleja) oltu sitä mieltä, että tätä tilannetta ei enää ole, Heiskanen sanoo.

Voittajan selviämistä saatetaan joutua odottamaan useita päiviä. Heiskasen mukaan tätä tilannetta kukaan ei halunnut.

– Toivottiin, että tulee selkeä tulos suuntaan tai toiseen. Niin että voitto olisi niin selvä, ettei kenelläkään ei olisi mitään sanomista eikä pulinoita. Nähtäväksi jää, miten tämä tilanne tullaan politisoimaan, Heiskanen sanoo.

Tutkija: Tiukka vaali istuvan presidentin ja vastaehdokkaan välillä on erikoista, mutta Trump näyttää pärjäävän ennusteita paremmin

Tiukaksi kiristyvä vaali Yhdysvaltain istuvan presidentin ja hänen vastaehdokkaansa välillä on epätavallista, joten ääntenlaskuvaiheeseen edenneitä Yhdysvaltain vaaleja voidaan kutsua yllätystiukoiksi. Näin arvioi tutkijatohtori Anna Kronlund Jyväskylän yliopistosta.

Kronlundin mukaan istuva presidentti on tavanomaisesti ollut selkeämmässä etulyöntiasemassa pyrkiessään toiselle kaudelle Yhdysvalloissa.

– Viimeisimpänä poikkeuksena (republikaanien) George H. W. Bush, joka hävisi (demokraattien) Bill Clintonille yhden kauden jälkeen.

Trump on kuitenkin Kronlundin mukaan tällä tietoa pärjännyt vaaleissa jälleen paremmin kuin gallupit ennakoivat. Ääntenlaskun nykytilanteen perusteella Trump on säilyttänyt asemiaan osavaltioissa, jotka hän voitti puolelleen vuoden 2016 vaaleissa.

– Siitä näkökulmasta tässä on toisintoa vuoden 2016 vaaleista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että viime vaaleihin verrattuna Arizona on ainoa osavaltio, jonka demokraatit olisivat kääntämässä pois Trumpilta – mutta ääntenlasku on toki yhä kesken, Kronlund sanoo.

Useat ennusteet ja gallupit näyttivät demokraateille ja heidän presidenttiehdokkaalleen Joe Bidenille parempaa menestystä muun muassa Floridassa, Kronlund huomauttaa.

Ennakkoäänestyksestä tuli ennakkotapaus

Laaja ennakkoäänestys Yhdysvaltain presidentinvaaleissa saattaa Kronlundin mukaan vaikuttaa Yhdysvaltain äänestyskäytäntöihin tulevissa vaaleissa.

Nämä vaalit ovat hänen mukaansa monille osavaltioille selkeä ennakkotapaus siitä, että äänestyskäytäntöjä on mahdollista muuttaa esimerkiksi tukemaan ennakkoäänestämistä.

Toisaalta on mahdollista, että äänestyskäytäntöihin ja vuoden 2020 presidentinvaalien ääntenlaskentaan liittyviä kysymyksiä ratkotaan vielä oikeudessa, Kronlund arvioi.

Presidentinvaalien ääntenlaskun loppua saadaan vielä odotella, sillä eri osavaltiot muun muassa laskevat ennakkoääniä hyvin eritahtisesti. Se, miten kansalaiset Yhdysvalloissa odotteluun reagoivat, riippuu Kronlundin mukaan siitä, miten ehdokkaat puhuvat asiasta kannattajilleen ja kuinka pitkäksi odotus venyy.

– Eli odotellaanko päivä vai viikko. Tulossa on kuitenkin myös virallisia deadlineja siitä, milloin valitsijamiesten tulee äänestää tulevasta presidentistä.

Kongressin voimasuhteet vaikuttavat tulevan presidentin mahdollisuuksiin hallita

Olipa seuraava presidentti kumpi ehdokkaista tahansa, heidän toimintaansa ja Yhdysvaltojen suuntaan seuraavalla presidenttikaudella vaikuttaa ratkaisevasti, miten vaaleissa käy Yhdysvaltain kongressin voimasuhteille.

– Sillä on suuri merkitys sille, millaiset presidentin kyvykkyydet ovat hallita hänen tullessaan valtaan. Aikaisemmin väläyteltiin, että demokraatit saisivat niin sanotun värisuoran eli enemmistön edustajanhuoneeseen ja senaattiin, jolloin heidän olisi helpompi toteuttaa lainsäädännöllistä agendaansa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että edustajainhuone pysyisi demokraateilla, mutta senaatin tilanne on tiukka, joten kongressivoiton suuruus jäänee ainakin spekuloitua pienemmäksi, Kronlund sanoo.

-----

Korjattu juttua klo 20.37: Kronlundin mukaan istuva presidentti on tavanomaisesti ollut selkeämmässä etulyöntiasemassa pyrkiessään toiselle kaudelle Yhdysvalloissa. Viimeisimpänä poikkeuksena on hänen mukaansa republikaanien H. W. Bush, ei W. Bush.

Kommentoi