Yhä useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi – monelle kiireen alla työskentely on tavallista, ilmenee työolobarometristä

Aiempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi, ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään, ilmenee työolobarometristä. Kuvituskuva. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

STT

Nykytyöelämä kuormittaa henkisesti yhä useampaa, selviää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työolobarometristä 2019. Kiireen kerrotaan olevan tavallinen osa palkansaajien työn arkea ja liki kolmasosan työskentelevän päivittäin kiireen alla.

Aiempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi, ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. Työn henkisen rasittavuuden todetaankin nousseen trendinomaisesti vuodesta 2016.

Barometrissä kysyttiin myös työuupumuksen oireista. Yleisimmin koettu oire oli henkisen uupumuksen kokemus eli krooninen väsymys, jota koki aina tai usein 12 prosenttia palkansaajista ja joskus 37 prosenttia. Innottomuutta sekä keskittymisvaikeuksia puolestaan koki aina tai usein noin joka kymmenes ja joskus hieman alle kolmasosa palkansaajista.

Naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät. Työuupumukset oireet olivat tyypillisimpiä kunta-alalla.

– Nykytyöelämä vaatii tekijöiltään monella tapaa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Työurien pidentämisen näkökulmasta on keskeistä, että ihmiset jaksavat työelämässä. Osaamista sekä työelämää kehittämällä voidaan edistää niin työssä jaksamista kuin jatkamista, sanoo TEMin tiedotteessa työministeri Tuula Haatainen (sd.).

Naisilla heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään

Barometristä ilmenee, että työelämän segregaatio eli työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin heijastuu myös työoloihin. Sen mukaan naisilla on järjestelmällisesti heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään miehiin verrattuna.

Naisilla työajat joustavat heikommin, työssä on enemmän haitallista kiirettä, työn henkinen kuormitus on suurempaa ja fyysisen väkivallan kokemus yleisempää kuin miehillä. Naiset olivat myös tyytymättömämpiä palkkansa kannustavuuteen kuin miehet.

Haataisen mukaan sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä, mutta työolojen eriarvoisuus ei ratkea hetkessä.

– Tarvitsemme laaja-alaisia toimia. Päällimmäisenä mainittakoon perhevapaauudistus, jonka yhtenä päätavoitteena on hoitovastuun tasaisempi jakautuminen perheissä, Haatainen sanoo tiedotteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan suurin osa palkansaajista kuitenkin koki työssään työn imua eli innostusta, tarmokkuutta sekä työhön uppoutumista.

Tutkimukseen vastasi 1 555 palkansaajaa. Korona-aika ei näy vielä vuoden 2019 työolobarometrin tuloksissa.

Kommentoi