EK:n hallituksen uusi puheenjohtaja Jaana Tuominen tarjoaa pääministerille yhteistyön kättä: Uskon, että meillä on yhteinen tavoite

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen tuleva puheenjohtaja Jaana Tuominen seuraa tehtävässä ensi vuoden alusta alkaen Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmarkia. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Sanna Nikula / STT

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen tuleva puheenjohtaja Jaana Tuominen odottaa hyvää yhteistyötä pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa. Hän sanoo uskovansa, että heillä on yhteinen tavoite säilyttää suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.

Tuominen seuraa tehtävässä ensi vuoden alusta alkaen Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmarkia.

Hallituksen ja elinkeinoelämän välit eivät ole olleet parhaalla mahdollisella tolalla viime aikoina, mutta Tuominen tarjoaa pääministeri Marinille yhteistyön kättä.

– Toivon, että voimme yhdessä edistää mahdollisimman hyvin suomalaisten työpaikkojen säilymistä ja uudistumista, hän sanoi valintansa jälkeen.

Tuomisen mukaan hallituksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä on jo paljon tehty tänä poikkeuksellisena koronavuotena.

– On pystytty saamaan asioita läpi, jotka ovat edesauttaneet Suomen pärjäämistä covid-aikana. Se on hyvä pohja yhteistyölle.

Hän arvioi, että keinoista ja lyhyen tähtäimen kysymyksistä tulee varmasti keskustelua, mutta avoin keskustelu on hänen mielestään tervettä. Hän sanoi toivovansa, että pääsee pian puhumaan Marinin ja tämän hallituksen kanssa.

Tuomisen keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa kannustinloukkujen purkaminen, työperäinen maahanmuutto, syrjäytymisen ehkäisy, osa-aikatyö ja koulutus.

– Keinoja kyllä on, sitten pitää vain sopia missä järjestyksessä niitä tehdään ja saadaan asioita eteenpäin.

Työläisperheen kasvatti

Tuominen valittiin odotetusti EK:n uudeksi puheenjohtajaksi keskiviikkona edustajiston syyskokouksessa. Hänen mukaansa työllisyysaste ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen ovat hänelle tärkeitä. Tuominen sanoi isoäitinä toivovansa, että hänen lapsenlapsellaan on samat mahdollisuudet kuin hänellä on ollut.

– Olen työläisperheestä, jossa ei ole ollut ylimääräistä rahaa. Hyvinvointivaltion ansiosta sain mahdollisuuden kouluttautua diplomi-insinööriksi, ja olen saanut tehdä todella mielenkiintoisia tehtäviä eri tyyppisissä yrityksissä eri maissa.

Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan hänen mukaansa voi säilyä sitä kautta, että korotetaan eläkemaksuja ja veroja, vaan tulevaisuus turvataan sitä kautta, että Suomessa on yrityksiä, jotka kasvavat ja työllistävät.

Enemmän aikaa EK:lle

Tuominen on aiemmin työskennellyt muun muassa Fiskarsin ja Pauligin toimitusjohtajana. Tällä hetkellä hän on Finnairin hallituksen jäsen ja toimii muutaman yrityksen neuvonantajana.

EK:n vaalivaliokunnan mukaan hänellä on vahva ja monipuolinen liikkeenjohdon kokemus globaalissa toimintaympäristössä toimivista perhe- ja pörssiyrityksistä. Hänellä on myös mittava kokemus kotimarkkinoista ja monista suomalaisille merkityksellisistä brändeistä.

Tuominen ei ole täysipäiväisesti töissä missään ja hän arvioikin, että hänellä on enemmän aikaa käyttää EK:n asioihin kuin edeltäjällään. Päivittäiseen tekemiseen hän ei aio puuttua.

– En näe mitään syytä suureen muutokseen, enkä pysty sanomaan, että sellaista olisi tulossa.

Ensimmäisenä hänen työlistallaan on se, miten "sinänsä järkevästä" velanotosta pandemiasta ylipääsemiseksi päästään eroon, ja miten tuetaan yrityksiä, kunnes ajat normalisoituvat.

Lundmark palauttaisi sote-esityksen valmisteluun

Myös EK:n hallituksen väistyvä puheenjohtaja Pekka Lundmark peräänkuulutti jäähyväispuheessaan yhteistyötä maan hallituksen kanssa.

– Vastakkainasettelun sijaan tarvitsemme maan hallituksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

Vain nykyistä korkeammalla työllisyysasteella voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut – muutoin edessä on velkaantumisen jatkuminen ja sen päässä rajut leikkaukset ja veronkiristykset. Hän myös vetosi hallitukseen, että se palauttaisi sote-esityksen uudelleen valmisteluun.

Hänen mukaansa uudistus tarvitaan, mutta nyt pohjana oleva hallituksen esitys ei tuo kaivattua ratkaisua.

Kiitostakin Lundmarkilta herui hallitukselle, joka on hänen mielestään toiminut nopeasti kriisiolosuhteissa.

– Avustusmuotoiseen rahoitukseen on myönnetty 2,1 miljardia euroa ja 550 miljoonan euron kustannustukiesitys on eduskunnan käsittelyssä parhaillaan. Näillä tuilla on kyetty pelastamaan yrityksiä ja työpaikkoja.

Kommentoi

Palvelut