Presidentti Paasikiven syntymästä 150 vuotta – Niinistö pitää puheen illan pääjuhlassa

J.K. Paasikivi toimi Suomen valtion johtotehtävissä molempien maailmansotien yhteydessä sekä näkyvästi toisen maailmansodan jälkeen. KIMMO MÄNTYLÄ / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Suomen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven syntymästä tulee tänään kuluneeksi 150 vuotta.

Paasikivi oli toisen maailmansodan jälkeisen Suomen keskeisimpiä poliitikkoja. Hänen johdollaan Suomi luovi jatkosodan jälkeisten vaaran vuosien läpi ja vakiinnutti suhteitaan sodanaikaisen vihollisen Neuvostoliiton kanssa.

Paasikiven toiminta edusti reaalipolitiikkaa, jossa Suomen ystävälliset suhteet Neuvostoliittoon nähtiin välttämättömiksi. Päiväkirjoissaan hän kuitenkin paljasti kriittisen suhtautumisensa itänaapuriin, mikä aiheutti kohun, kun sodanjälkeiset päiväkirjat julkaistiin 1980-luvulla.

Paasikivelle järjestettävä juhlapäivä alkaa seppeleenlaskulla hänen haudalleen Helsingin Hietaniemessä kello 10. Seppeleen laskevat nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin (sd.), Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunta ja Paasikivi-seura.

Illalla Niinistö pitää juhlapuheen Paasikivi-seuran järjestämässä Paasikiven juhlavuoden pääjuhlassa. Tilaisuuden avauspuheen pitää valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.), joka toimii seuran puheenjohtajana. Tilaisuutta voi seurata seuran verkkosivuilla .

Eduskunta valitsi presidentiksi

J.K. Paasikivi toimi Suomen valtion johtotehtävissä molempien maailmansotien yhteydessä sekä näkyvästi toisen maailmansodan jälkeen. Hän toimi itsenäisen Suomen toisena pääministerinä vuonna 1918 ja myöhemmin kahden muun hallituksen johtajana vuosina 1944–1946.

Paasikivi nousi presidentiksi pääministerin paikalta, kun hänen ikääntynyt edeltäjänsä Carl Gustav Emil Mannerheim erosi virasta. Hän toimi Suomen presidenttinä kahden kauden ajan 1946–1956.

Presidentiksi Paasikiven valitsi eduskunta, jossa yli kolme neljäsosaa kansanedustajista nosti hänet valtakunnan johtotehtävään Mannerheimin loppukauden ajaksi.

Neljä vuotta myöhemmin valinta jatkokaudelle tapahtui presidentinvaalin kautta. Paasikivi sai tuolloin taakseen kansan äänestämien valitsijamiesten enemmistön jo ensimmäisessä äänestyksessä.

Paasikiveä äänestettiin presidentiksi myös vuoden 1956 tiukassa presidentinvaalissa mustana hevosena. Hänen seuraajakseen valittiin kuitenkin pääministerinä vuosia toiminut Urho Kekkonen. Paasikivi kuoli myöhemmin samana vuonna, ja monen presidentin tapaan hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Kommentoi

Palvelut