Läpi yön venynyt vääntö päättyi sopuun: EU-maat sopivat ilmastotavoitteen kiristämisestä vuodelle 2030

EU-maiden johtajat ovat neuvotelleet huippukokouksessa Brysselissä. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

EU-maat ovat sopineet vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisestä ainakin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Asiasta neuvoteltiin läpi yön huippukokouksessa Brysselissä.

Yli 20-tuntisen neuvottelurupeaman jälkeen pääministeri Sanna Marin kuvaili tunnelmiaan huojentuneiksi, että sopu ilmastotavoitteesta saavutettiin, vaikka keskustelu oli pitkä ja vaikea.

– Neuvotteluissa kesti myös sen vuoksi, että jäsenmailla oli erilaisia näkemyksiä siitä, millä yksityiskohtaisuuden tasolla tässä vaiheessa on syytä liikkua, mutta olen tyytyväinen tähän lopputulokseen, Marin kertoi suomalaistoimittajille kokouksen päätyttyä.

Marinin tyytyväisyys perustuu siihen, että muotoilut ilmastotavoitteesta jäivät yleiselle tasolle. Komissio esittelee myöhemmin yksityiskohtaisempia keinoja siihen, miten tavoite saavutetaan ja keinot tulevat uudelleen myös huippukokouksen pöydälle.

Uutistoimisto AFP:n mukaan jäsenmaista esimerkiksi Puola oli vaatinut takeita siitä, että rahoitus puhtaaseen energiaan siirtymisessä turvataan. Pääministeri Marin ei halunnut eritellä yksittäisten jäsenmaiden kokouksessa esittämiä näkemyksiä.

– On ymmärrettävää, että eri jäsenmailla on erilaiset lähtökohdat tavoitella näitä yhteisiä tavoitteita, joita olemme asettaneet, Marin sanoi.

– Tärkeää on kuitenkin se, että meillä on yhteinen näkemys ja olemme saavuttaneet tästä asiasta sovun.

Tavoite ilmastoneutraaliudesta vuodelle 2050

Euroopan parlamentti on vaatinut vielä tiukempaa kiristystä ja tavoitteen nostamista 60 prosenttiin. EU:n nykyinen päästövähennystavoite vuodelle 2030 on 40 prosenttia.

EU-johtajien sopimaan vähintään 55 prosentin tavoitteeseen lasketaan mukaan hiilinielujen vaikutus.

Ilmastotavoitteen kiristäminen tulee tarkoittamaan sitä, että EU:n on käytävä läpi iso tukku lainsäädäntöä ja päätöksiä, jotta ne ovat linjassa uuden tavoitteen kanssa.

Komission odotetaan esittelevän uudistuksia kesäkuuhun mennessä.

Pidemmällä aikavälillä EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuodelle 2050 pitääkseen kiinni sitoumuksistaan Pariisin ilmastosopimukseen. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Sekä ilmastoneutraaliustavoite että päästövähennystavoite ovat EU:n yhteisiä tavoitteita, eli edistymistä tarkastellaan koko unionin tasolla eikä jokaista jäsenmaata erikseen.

Suomen oma tavoite on jo nyt EU-tasoa kunnianhimoisempi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035.

Marin arvioi, että EU:n yhteisen ilmastotavoitteen kiristäminen on kuitenkin Suomelle erittäin merkittävä asia.

– Me tiedämme, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen vastaaminen on paitsi välttämätöntä, niin se on meille myös taloudellinen mahdollisuus. Se on mahdollisuus meidän viennillemme, uusille teknologioille, joista Suomessa on ainutlaatuista osaamista, Marin sanoi.

Oikeusvaltiokiista ratkesi

Huippukokouksessa oli painava asialista, josta Marin pitää ilmastosopua ja oikeusvaltiokiistan ratkaisua tärkeimpänä satona Suomen kannalta.

EU-johtajat sopivat eilen ratkaisusta oikeusvaltiokiistaan, joka oli pidätellyt EU:n monivuotista budjettia ja 750 miljardin euron elpymispakettia. Aiemmin Puola ja Unkari estivät rahapaketin etenemisen, koska ne vastustivat oikeusvaltiomekanismia. Ratkaisuksi tilanteeseen johtajat hyväksyivät päätelmät, jotka selvensivät, miten kiistan kohteena ollutta mekanismia käytetään.

Marin korostaa Suomelle olleen tärkeää, että EU-parlamentin kanssa neuvoteltua asetustekstiä oikeusvaltiomekanismista ei avattu tässä yhteydessä.

Varsinaisen huippukokouksen jälkeen johtajat käsittelivät lyhyessä eurohuippukokouksessa pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin kehittämiseen liittyviä asioita sekä vahvistivat euroryhmän aiemmin saavuttaman sovun kriisirahasto EVM:n vahvistamisesta.

Turkin toimet tuomitaan edelleen

Johtajat keskustelivat pitkään myös EU:n suhteesta Turkkiin ja ottivat askelia kohti pakotteiden laajentamista. EU-maat tuomitsivat Turkin toimet itäisellä Välimerellä.

Kokouksen päätelmien mukaan EU-maat voivat lisätä nimiä viime vuonna perustetulle pakotelistalle, joka luotiin vastalauseena Turkin laittomalle poraustoiminnalle Kyproksen kontrolloimalla alueella.

Päätelmissään EU-johtajat myös pyytävät komissiota ja EU:n ulkosuhteista vastaavaa Josep Borrellia laatimaan raportin EU:n ja Turkin suhteesta sekä etenemisvaihtoehdoista, mukaan lukien Turkin vastaisten pakotteiden perusteiden laajentamisesta. Asiaan palataan viimeistään maaliskuun huippukokouksessa.

Tänä vuonna tunnelma on jälleen kiristynyt, koska Turkki on jatkanut maakaasun etsimistä kiistellyillä vesialueilla. Kreikan mukaan Turkki on etsinyt kaasua Kreikalle kuuluvilta vesialueilta.

Turkki-suhdetta koskevan tekstin hiominen meni huippukokouksessa niin ikään aamuyön pikkutunneille.

Kommentoi

Palvelut