Viime vuonna käyttöön otetut tiedustelulait parantavat Puolustusvoimien tilannekuvaa hyvinkin merkittävästi, arvioi tuleva tiedustelupäällikkö

Juha Vauhkonen on toiminut neljä ja puoli vuotta Brysselissä Suomen sotilasedustajana Euroopan unionissa ja sotilasliitto Natossa. Heta Hassinen / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Pääesikunnan uudeksi tiedustelupäälliköksi tammikuussa nouseva kontra-amiraali Juha Vauhkonen on viime vuodet seurannut hyvin läheltä, miten kansainvälinen yhteistyö Euroopassa on kulkenut monien myräköiden läpi.

Hän on toiminut neljä ja puoli vuotta Brysselissä Suomen sotilasedustajana Euroopan unionissa ja sotilasliitto Natossa.

Viime aikoina esimerkiksi Natoon kuuluvat Kreikka ja Turkki ovat uhitelleet toisilleen. EU:ssa taas tyrskyjä on nostattanut Britannian ero unionista.

Erilaisten kiistojen vaikutukset näkyvät Vauhkosen mukaan tiettyjen asioiden hidastumisena, mutta isoissa kysymyksissä yhteisiä linjauksia on pystytty löytämään.

Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen on kuitenkin hänen mukaansa vaikuttanut Suomen Nato-kumppanuuteen.

– Itämerestä on tullut myös Naton silmissä taas kylmän sodan jälkeen mielenkiintoinen paikka, Vauhkonen arvioi STT:lle.

Kumppanimaat Suomi ja Ruotsi sekä Nato jakavat huolen siitä, mihin suuntaan turvallisuustilanne Itämerellä on kehittymässä.

– Kyllä se on vähän muuttanut myös meidän kumppanuuttamme. On pitkälti kysymys tiedonvaihdosta ja tilannearviosta, eli miten nähdään tilanteen kehittyminen.

Vauhkonen lisää, että Suomi ja Ruotsi tekevät hieman erilaista kumppanuustyötä Naton kanssa kuin Naton muut kumppanimaat.

– Perusasioita tämä ei muuta millään tavalla, me olemme kumppaneita.

Odotusten hallintaa

EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä on pyritty luomaan paljon uutta, mikä taas on nostattanut korkeita odotuksia.

Korkeat odotukset voivat johtaa lyhyellä aikavälillä pettymyksiin, jos tuloksia ei heti nähdä. Siksi Vauhkonen peräänkuuluttaa kärsivällisyyttä.

– Tässä pitäisi katsoa enemminkin sinne, missä asennossa Euroopan unionin puolustukseen liittyvät asiat ovat tämän vuosikymmenen lopulla. Sitten kun olemme lähempänä vuotta 2030, tämä saattaa olla jo aivan toisen näköistä hommaa, Vauhkonen sanoo.

Vauhkonen muistuttaa, että Suomen tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan Euroopan unionin olevan Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys, vaikutuskanava ja turvallisuusyhteisö.

Hän korostaa, että EU:ssa Suomella on sananvaltaa siihen, millaiseksi unionin puolustusyhteistyö kehittyy.

Vauhkosen mukaan EU:n kehittyvä puolustusyhteistyö ei tule olemaan päällekkäistä Naton toiminnan kanssa. Siitä pitävät hänen mukaansa huolen EU:n jäsenmaat, jotka ovat myös Naton jäseniä.

Nato on näille jäsenmaille Vauhkosen sanoin kovan turvallisuuden takaaja, kun taas EU:n puolustusyhteistyö voi vastata moniin erilaisiin uhkiin ja tarpeisiin erilaisilla työvälineillä.

– En näe isoissa asioissa mitään pelkoa päällekkäisyydestä.

Kädet saveen

Tulevasta tiedustelupäällikön tehtävästään Vauhkonen ei halua tarkkaan puhua, koska ei ole vielä päivääkään toiminut tiedustelupäällikkönä. Hän kuvailee tiedustelupäällikön pestin olevan hyvin operatiivinen tehtävä, jossa pääsee tekemisiin konkreettisten, käsin kosketeltavien asioiden kanssa.

Tiedusteluasioiden kanssa hän on ollut suoraan tekemisissä aivan uransa alussa 1990-luvulla ja myöhemmin 2000-luvun alkupuolella työskennellessään Saksassa puolustusasiamiestehtävissä.

Muuten urallaan Vauhkonen on toiminut muun muassa Merivoimien esikuntapäällikkönä, Uudenmaan prikaatin komentajana ja esikuntapäällikkönä sekä kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa. Apulaissotilasasiamiehenä ja sotilasasiamiehenä Vauhkonen on toiminut Berliinin lisäksi Prahassa ja Bratislavassa.

Työtehtäviensä puolesta Vauhkonen ei ole ollut läheisesti Venäjän kanssa tekemisissä, eikä hän puhu venäjää.

Kysyttäessä Venäjästä hän toteaa, että Venäjä on Suomelle suuri naapurimaa.

– On aivan selvä, että Venäjän politiikalla on aina ollut vaikutuksia Suomeen ja varmaan tulee olemaan jatkossakin. En sitä lähde sen kummemmin avaamaan.

Suomen tiedot herättävät kiinnostusta

Kesäkuussa 2019 käyttöön otetut uudet tiedustelulait antoivat sekä suojelupoliisille että sotilastiedustelulle laajemman mahdollisuuden hankkia sekä hyödyntää tietoa Suomen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkista.

Vauhkonen muotoilee, että aiemmin Suomen sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö oli melko niukkaa.

– Uskoisin, että lain myötä koko Puolustusvoimien tilannetietoisuus paranee hyvinkin merkittävästi ja tietysti antaa Puolustusvoimille huomattavasti laajemmat valtuudet torjua ulkopuolista tiedustelutoimintaa.

Sotilastiedustelussa tehdään yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, mutta Vauhkonen ei halua avata asiaa tarkemmin.

Entä herättävätkö Suomen keräämät tiedot erityistä kiinnostusta kansainvälisissä kumppaneissa?

– Varmaan on sellaisia tietoja, jotka herättävät kumppaneissa kiinnostusta. Ei kai sitä yhteistyötä muuten tehtäisi, jos ei siitä olisi molemmille puolille hyötyä.

Suomen sotilastiedustelu antaa ensi vuonna ensimmäisen julkisen raportin omasta toiminnastaan. Vauhkonen kiteyttää haasteeksi sen, miten kertoa salaisista asioista julkisesti.

– Tiedän, että se (raportti) tulee, mutta en ole nähnyt sitä. Katsotaan, millainen siitä tulee.

Ei kantaa tietovuototutkintaan

Vauhkonen ei halunnut STT:n haastattelussa kommentoida tietovuototutkintaa, jossa on selvitetty Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemien sotilastiedustelun tietojen alkuperää.

– En ole ollut tämän tapauksen kanssa missään tekemisissä, joten olen täysin ulkopuolinen. Toisekseen käynnissä on rikostutkinta, enkä senkään vuoksi voi asiaa kommentoida, Vauhkonen sanoo.

Vauhkonen ei myöskään ottanut kantaa siihen, onko keskeneräisellä tutkinnalla vaikutusta esimerkiksi Suomen kansainväliseen yhteistyöhön tiedustelutoiminnassa.

STT uutisoi heinäkuussa 2019, että tietovuodosta on epäiltynä entinen tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff. Alafuzoff jäi 2016 eläkkeelle Euroopan unionin tiedustelupäällikön virasta. Sitä ennen hän työskenteli Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä.

Alafuzoff kiisti rikosepäilyn Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa tämän vuoden toukokuussa.

-----

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Kommentoi