Yritykset kärsivät verkkorikollisuudesta selvästi useammin Suomessa kuin muualla Euroopassa – kyberrikollisuuden määrä kasvanut runsaasti parissa vuodessa

Poliisin tietoon tulleet kyberrikokset ovat määrältään kaksinkertaistuneet parissa vuodessa. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

Tietoturvaongelmat aiheuttavat suomalaisyrityksille enemmän ongelmia kuin muualla Euroopassa, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan uusi tutkimus.

Viime vuonna kyberturvaongelmia kohtasi 42 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä, kun koko EU:ssa niitä ilmeni 23 prosentilla.

Esimerkiksi tietovuotoja yritykset raportoivat Suomessa kolme kertaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, ja niiden kohteeksi on joutunut yksi kuudesta suomalaisesta suuryrityksestä. Suurista yrityksistä tietovuodoista kärsi Suomessa viime vuonna 17 prosenttia ja EU-maissa 5 prosenttia. Keskisuurten yritysten kohdalla luvut ovat 7 ja 2 prosenttia ja pienten kohdalla 3 ja 1.

Poliisin tietoon tulleet kyberrikokset, kuten tietomurrot, ovat määrältään kaksinkertaistuneet parissa vuodessa. Vuonna 2018 kyberrikoksia tuli poliisin tietoon noin 600, kun tänä vuonna ennusteen mukaan niitä kirjataan hieman alle 1 300. Luvut pitävät sisällään kaikki rikosten törkeysasteet sekä rikosten yritykset.

Suurin osa näistä rikoksista on tietomurtoja, joiden määrä kasvoi noin 540:stä 1 100:aan.

Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitettujen verkkohuijausten ennakoitu lukumäärä on tänä vuonna yli viisinkertainen viime vuoteen verrattuna. Jos lasketaan kaikki keskuksen käsittelemät kyberturvallisuuspoikkeamat, niitä on yhteensä noin 12 000, eli lähes kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna, jolloin niitä käsiteltiin 4 500.

Vertailumaat kirivät edelle

Tutkimuksen mukaan yritysten varautuminen kyberuhkiin on kokonaisuudessaan parantunut, mutta Suomi on jäämässä jälkeen muun muassa Ruotsista ja Tanskasta.

Esimerkiksi kyberturvavakuutukset ovat Suomessa yleisempiä kuin Euroopassa yleensä, mutta Tanskassa sellaisen hankkineiden yritysten osuus on kaksinkertainen eli 56 prosenttia Suomen 28 prosenttiin verrattuna. Suuryritysten osalta Suomi on selvästi EU:n keskitason alapuolella.

Myös säännöllistä tietojärjestelmien turvallisuustestausta tehtiin Ruotsissa ja Tanskassa useammissa yrityksissä kuin Suomessa, ja niissä dokumentoituja tietoturvakäytänteitä pidettiin paremmin ajan tasalla.

Yksi Suomen ongelmia selittävä tekijä on tutkimuksen mukaan tietoturva-alan asiantuntijoiden riittämätön määrä. Etlan tutkimuksessa lainaaman Suomen kyberturva-alan edunvalvontajärjestön FISC:n tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista kyberturvayrityksistä kokee pulaa alan osaajista, ja se koettiin myös suurimmaksi esteeksi alan kasvulle.

Tilastoinnissa on aukkoja

On myös mahdollista, että pienimpien yritysten ongelmat tietoturvan kanssa jäävät pimentoon, sillä asiaa tarkastellaan tilastollisesti yleensä vähintään 10 ihmistä tai enemmän työllistävien yritysten kautta. Suomen yrityksistä lähes 95 prosenttia on sitä pienempiä.

Ruotsissa yhden hengen yrityksistä 12 prosenttia oli kohdannut tietoturvaongelmia, ja 2–9 henkeä työllistävissä yrityksissä osuus hyppäsi jo 27 prosenttiin. Jos lukujen voidaan olettaa kuvaavan jollain tavalla myös Suomen tilannetta, se tarkoittaisi tutkimuksen mukaan vähintään kymmeniä tuhansia tietoturvaongelmista kärsiviä yrityksiä, jotka ovat tilastoinnin ulkopuolella.

– Suomessa mikroyritysten rooli on kansantaloudellisesti merkittävä, sillä yhdessä ne työllistävät jopa neljäsosan kotimaisen yrityskentän henkilöstöstä. Korkean teknologian startup-yritykset ovat myös talouden kilpailukyvyn ja uudistumisen näkökulmasta tärkeässä asemassa. Kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuminen voi pahimmillaan tarkoittaa näille yrityksille jopa koko yritystoiminnan päättymistä, Etlan tutkija Juri Mattila kertoo tiedotteessa.

Kommentoi

Palvelut