Virkamiehet ovat kovilla koronan takia sosiaali- ja terveysministeriössä – osa tehnyt jo yli 17 000 tuntia ylitöitä

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo STT:lle, että suuret ylityömäärät kohdentuvat muutamaan kymmeneen virkamieheen. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Sanna Nikula / STT

Hoitohenkilökunnan kuormittuminen koronan takia on herättänyt julkisuudessa huolta, mutta myös ministeriöissä on tehty pitkää päivää. Monen virkamiehen työmäärä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen suuri pitkälti koronan aiheuttamien lisätöiden takia. Ylitöitä on paiskittu selvästi yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

– Joulukuun alkuun mennessä ylitöitä oli tehty noin 17 000 tuntia, joka vastaa yli kymmentä henkilötyövuotta, kertoo hallitusneuvos Liisa Perttula STM:n hallintoyksiköstä STT:lle sähköpostitse.

Viime vuonna STM:ssä tehtiin ylitöitä Perttulan mukaan koko vuonna yhteensä alle 7 000 tuntia, joka vastaa runsasta neljää henkilötyövuotta. Henkilökuntaakin oli tosin hieman vähemmän kuin tänä vuonna.

Ministeriössä työskentelee noin 470 henkilöä, muun muassa lääkäreitä, juristeja, talous- ja yhteiskuntatieteilijöitä. Kaikki virkamiehet eivät ole yhtä työllistettyjä. Perttulan mukaan suurin osa tekee suunnilleen tavallisen pituisia työpäiviä.

– Kesällä huolehdimme siitä, että kaikki voivat pitää tarpeen mukaan vuorotellen kesälomiaan, ja tässä tavoitteessa myös onnistuimme. Osan kesäloma saattoi olla tavanomaista lyhyempi tai useampaan osaan jaettu.

Sosiaali- ja terveysministeriö on työsuojelusta vastaava ministeriö.

Pitkistä päivistä huolimatta sairauspoissaolojen määrä on Perttulan mukaan vähentynyt edellisestä vuodesta selvästi. Tämä on ollut yleinen trendi muillakin työnantajilla etätyöaikana. Perttulan mukaan STM tekee henkilöstötilastot ja vertailun edellisiin vuosiin vuositasolla, joten tarkkaa dataa ei ole vielä saatavilla.

"Ylityöt kohdentuvat muutamaan kymmeneen virkamieheen"

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo STT:lle, että suuret ylityömäärät kohdentuvat muutamaan kymmeneen virkamieheen. Johto on Varhilan mukaan kokonaistyöajalla, joten heidän tuntinsa eivät saldossa näy.

– Sote on vaatinut useampana kautena jo melkoisesti ylitöitä. Nyt korona on vielä lisännyt tätä, Varhila viestitti sähköpostitse.

Hänen mukaansa rekrytointeja tehdään, mutta vahvaa STM:ssä vaadittavaa osaamista ei juuri ole liikkeellä. Lisäksi vakituisiin virkoihin voidaan Varhilan mukaan ottaa hyvin vähän henkilöitä, koska esimerkiksi koronan aiheuttamat tehtävät ovat määräaikaisia.

Keskeiset virkamiehet ovat varautuneet töihin joulunakin. Varhilan mukaan joulunajan päivystys- ja työvuorolista on suunniteltu ja kattaa koronan vaatimat tarpeet.

– Vahva miehitys ja hälytysvalmius on pidettävä päällä.

Juristeja lähtenyt muihin töihin

STM on ollut ennenkin julkisuudessa virkamiesten ylikuormittumisen takia. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta vuonna 2018, jolloin useat muun muassa silloisen sotevalmistelun väsyttämät virkamiehet kertoivat nimettöminä uupumuksesta, tulehtuneesta ilmapiiristä ja tempoilevasta päätöksenteosta.

STT:n tietojen mukaan myös viime aikoina STM:stä on lähtenyt juristeja muihin töihin, mikä on osaltaan vaikuttanut lainvalmistelun aikatauluihin.

Maahantuloa koskeva laki jäi ensi vuoteen

Koronan takia muun muassa tartuntatautilain muutosten ja ravintoloiden rajoitusten valmistelu ovat teettäneet virkamiehillä rutkasti ylitöitä.

Tartuntatautilaki ehti eduskuntaan vasta joulukuussa, vaikka sitä odoteltiin jo lokakuussa.

Koronaa koskevasta lainsäädännöstä on ensi vuoteen siirtynyt muun muassa maahantulon helpottamista koskeva laki, jonka perään varsinkin oppositio ja matkailuala ovat useaan otteeseen syksyn mittaan kyselleet.

Lakiluonnos sai lausunnoilla paljon kritiikkiä, joten jatkovalmistelu vie aikaa alun perin oletettua enemmän. STM:n mukaan esityksen antamisaikataulu on tällä hetkellä avoin.

Hoitotakuu jäi koronan jalkoihin

Sote-uudistuksen massiivista rakennetta eli hyvinvointialueiden perustamista koskeva osuus saatiin eduskuntaan ajallaan, ja sen käsittely alkanee valiokunnissa helmikuussa istuntotauon päätyttyä.

Soten sisältöpuolelta puuttuu yhä hoitotakuun kiristäminen, joka on jäänyt koronan jalkoihin. Lakiluonnosta pitää päivittää monelta osin vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon koronan takia muuttunutta tilannetta, STM:stä kerrotaan.

Alun perin hoitotakuuta koskevan lakiesityksen piti olla valmis jo vuosi sitten, mutta valmistelua jumitti jo ennen koronaakin kustannusten arviointi. Vielä ei ole tiedossa, millainen uusi esitys olisi.

Tavoitteena on, että perusterveydenhoitoon pääsisi seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen, jos tarve ei ole kiireinen. Nykyisin hoitotakuu perusterveydenhuollossa on kolme kuukautta.

Kommentoi

Palvelut