Puolisolleen tappavat lääkkeet antanut omaishoitaja tuomittiin poikkeuksellisesti surmasta – käräjäoikeuden mukaan tekoon liittyi lieventäviä asianhaaroja

Maria Rosvall / STT

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi maanantaina vankeuteen miehen, joka antoi puolisolleen tappavan määrän insuliinia ja muita lääkkeitä. Mies toimi liikuntakyvyttömän avovaimonsa omaishoitajana.

Syyttäjä vaati miehelle tuomiota taposta, mutta käräjäoikeus tuomitsi hänet surmasta. Surma on harvoin käytetty henkirikosnimike, joka tulee kyseeseen silloin, kun tappo on tehty kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa.

Kyse oli tapahtumista Nurmeksessa joulukuussa 2019. Käräjäoikeuden mukaan ennen tekoa mies ja nainen olivat valvoneet 2–3 vuorokautta ja puhuneet itsemurhan tekemisestä. Sitten mies antoi naiselle insuliinia ja muita lääkkeitä, jotka ylittivät moninkertaisesti normaalin hoitoon käytetyn päiväannoksen.

Käräjäoikeuden mukaan nainen pisti itse insuliinia itseensä ja otti lääkkeet. Mies ei estänyt naista tai kutsunut apua, vaan kävi nukkumaan. Hän soitti hätäkeskukseen vasta herättyään ja havaittuaan naisen kuolleen.

Oikeus: Uhri tiesi riskit

Käräjäoikeuden mukaan uhrin kyky säädellä käyttäytymistään oli muun muassa terveydellisistä syistä johtuen merkittävästi heikentynyt, eikä tämä voinut päättää pätevästi itsensä tappamisesta. Lisäksi miehellä oli oikeuden mukaan erityinen oikeudellinen velvollisuus estää uhrin kuolema muun muassa siksi, että mies oli tämän omaishoitaja.

Toisaalta oikeus katsoi, että uhri kuitenkin tiesi toimintansa riskit.

– Vaikka (uhrin) kyky tehdä vakaita ja harkittuja päätöksiä ja säädellä impulsiivista käyttäytymistään onkin ollut tapahtuma-aikaan merkittävästi heikentynyt, hänen on katsottava olleen tietoinen niistä riskeistä, joihin hän omalla toiminnallaan ryhtyi, tuomiossa sanotaan.

Oikeuden mukaan jutussa jäi näyttämättä, että mies olisi ollut aloitteentekijänä tai yllyttäjänä uhrin itsemurhaan.

– Näyttämättä on myös jäänyt, että hän olisi tavoitellut (uhrin) kuolemaa käyttäen tarkoituksella hyväkseen (uhrin) erehdystä taikka pakottaen tai painostaen tätä riistämään henkensä. -- (Uhrin) esittämä tahdonilmaisu on ollut (tuomitun) teon keskeinen vaikutin.

Pyrki edistämään rikoksen selvittämistä

Miehelle tehtiin käräjäkäsittelyn aikana mielentilatutkimus, jonka mukaan hän oli tekoaikaan syyntakeinen, eli ymmärsi tekonsa ja sen seuraukset.

Käräjäoikeus huomioi kuitenkin, että tekoa edeltänyt kuormittava ja riippuvainen elämäntilanne saattoi verottaa miehen psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja ja vaikuttaa teon taustalla. Ennen tekoa mies oli toiminut naisen omaishoitajana noin kolmen vuoden ajan olosuhteissa, jotka oikeuden mukaan olivat objektiivisesti arvioiden olleet erittäin raskaat.

– Tapahtumat olivat edenneet ilmeisen tunneperäisesti, mikä on voinut heikentää (tuomitun) mahdollisuuksia käyttää harkintaa eri toimintavaihtoehtojen valinnassa. Kerrotuissa olosuhteissa (tuomitun) kyvyn vakaaseen harkintaan tekohetkellä on katsottava alentuneen, vaikka häntä ei voidakaan pitää alentuneesti syyntakeisena, oikeus katsoi.

Mies oli myös heti hälytettyään apua selvittänyt viranomaisille omat tekonsa ja pyrkinyt siten edistämään rikoksensa selvittämistä.

Oikeus katsoi, että olosuhteet, miehen teon vaikuttimet sekä rikokseen liittyvät muut seikat olivat hyvin poikkeukselliset, ja tappo oli tehty kokonaisuutena arvioiden lieventävien asianhaarojen vallitessa. Näin ollen se tuomitsi Claus August Christoffer Hofmanin, 37, neljän ja puolen vuoden vankeuteen surmasta.

Kommentoi