Rakennusalan petosjutussa tuomittiin 21 – petollisissa järjestelyissä liikkui yli seitsemän miljoonaa euroa

Tuomiot tulivat törkeistä veropetoksista, törkeistä työeläkevakuutusmaksupetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

STT

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kaikkiaan 21 henkilöä laajassa rakennusalan petosjutussa. Kaksi heistä sai ehdottoman vankeustuomion ja loput ehdollisen.

Tuomiot tulivat törkeistä veropetoksista, törkeistä työeläkevakuutusmaksupetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista.

Käräjäoikeuden tiedotteen mukaan kuittikaupassa ja muissa petollisissa järjestelyissä liikkui yli seitsemän miljoonaa euroa. Rikokset alkoivat käräjäoikeuden mukaan loppuvuonna 2008 ja jatkuivat vuoteen 2014.

Vilpillistä liiketoimintaa on käräjäoikeuden mukaan harjoitettu neljän yhtiön kautta. Niiden vastuuhenkilöinä on ollut osittain samoja henkilöitä.

Toimintaan on kuulunut laajaa kuittikauppaa ja niin sanottua nimenvuokrausta, kertoo oikeus tiedotteessa. Lisäksi yhtiöillä on ollut omaa, lähinnä rakennusalaan liittyvää toimintaa, josta verojen ja työeläkevakuutusten maksut on laiminlyöty.

Perusteettomista alihankintalaskuista sekä laiminlyödyistä veroista ja muista velvoitteista on käräjäoikeuden mukaan kertynyt yhteensä yli neljä miljoonaa euroa.

Oikeus tuomitsi neljän ja puolen vuoden vankeuteen päätekijäksi luonnehditun Matti August Vuoren, 55. Mika Petteri Savioja, 54, sai kahden ja puolen vuoden vankeustuomion. Molemmat kiistivät oikeudessa syyllistyneensä rikoksiin.

Lisäksi 19 muuta sai ehdollisia vankeustuomioita. Niistä lyhin on neljä kuukautta, pisin taas vuosi ja 11 kuukautta. Yhden syytetyn syytteet hylättiin.

Kuittikauppaa harjoitti neljä yhtiötä

Kuittikauppaa ja nimenvuokrausta harjoittivat käräjäoikeuden mukaan neljä eri yhtiötä: Abcontec, Viseta, Riote ja Kujurak .

Perusteettoman alihankintalaskutuksen osuus yhtiöiden liiketoiminnassa on käräjäoikeuden mukaan ollut yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja on vältetty yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa.

Yhtiöt ovat välttäneet työeläkevakuutusmaksujen maksamista yhteensä lähes 800 000 euroa. Lisäksi on vältetty lakisääteisiä tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuja.

Perusteettomia alihankintalaskuja ovat käräjäoikeuden mukaan maksaneet kuittikauppaa harjoittaneille yhtiöille Bluukkari, Colada, Hesapro, Pohjois-Helsingin Auto, Tekijämiehet ja Miwacon . Perusteettomat laskut on liitetty yhtiöiden omiin kirjanpitoihin.

Kuitit kulkivat palkkiota vastaan

Kuittikauppa tarkoittaa, että yhtiöissä on kirjoitettu ja myyty perusteettomia laskuja sovittua palkkioprosenttia vastaan toisille yhtiöille. Nämä taas ovat käyttäneet menokirjauksia kirjanpitoonsa ja tehneet niiden perusteella kuluperusteisia vähennyksiä kirjanpitoonsa vähentääkseen käteiskassan määrää.

Perusteeton lasku on maksettu pankkitilin kautta, minkä jälkeen kuitin myyjä on voinut nostaa varat käteisenä. Valtaosa varoista on käräjäoikeuden mukaan palautettu tekaistua kuittia pyytäneille yhtiöille peitellyn osingon tai pimeiden palkkojen maksamista varten.

Nimenvuokrauksessa taas työtä tehneet henkilöt tai työkunnat ovat käyttäneet mainittuja yhtiöitä omien töidensä laskuttamiseen sovittua palkkiota vastaan.

Lisäksi yhtiöillä on ollut omaa liiketoimintaa, jossa käräjäoikeuden mukaan työntekijöille on maksettu pimeitä palkkoja. Myös lakisääteisiä maksuja ja velvoitteita on laiminlyöty.

---

Juttua on korjattu klo 13.33: Rikokset ajoittuvat vuosille 2008–2014, ei 2009–2014.

Kommentoi

Palvelut