UPM tarjoaa ammattiliitoille valmentajan roolia paikallisessa sopimisessa – yhtiön mukaan osaamisen puute on keskeinen sopimisen este

Metsäyhtiön mukaan liiketoimintaryhmittäiset ja työpaikkakohtaiset neuvottelut olisi parasta saada käyntiin jo keväällä. Kuvassa UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Metsäyhtiö UPM tarjoaa ammattiliitoille valmentajan roolia, kun työehdoista lähdetään neuvottelemaan uudelta pohjalta.

– On ihan tutkittua tietoa, että paikallisen sopimisen pullonkauloista ja esteistä keskeistä on molempien osapuolten osaaminen. Ei välttämättä tiedetä, mikä on mahdollista ja mikä ei, ja silloin myöskään ei uskalleta sopia asioita, arvioi UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén STT:lle.

Hän näkee itsensäkin enemmän valmentajana, joka luo yhtiölle valmiuksia käydä neuvotteluja paikallisella ja liiketoimintatasolla. Hänen mukaansa tilanne on kaikille uusi.

– Olisi erittäin hyvä, että molemmat osapuolet ovat mahdollisimman pitkälle tehtäviensä tasalla, Hollmén korostaa.

Teollisuusliiton puutuotesektorin työehtosopimuksesta vastaava Jarmo Tuomainen painottaa, että Teollisuusliitto tekee jatkossakin sopimukset työntekijöiden puolesta. Totutusta sopimusmallista poikkeaminen tuntuu hänen mukaansa oudolta.

– Emme jää valmentajan rooliin. Olemme vakavasti neuvottelemassa, mikäli sellainen yhteys syntyy, Tuomainen sanoo STT:lle.

Metsäteollisuus on kertonut luopuvansa keskitetyistä ja valtakunnallisista työehtosopimuksista, joista viimeisin päättyy vuonna 2022. Edunvalvonta siirtyy yrityksiin, niiden liiketoiminta-alueille ja työpaikoille.

Ammattiyhdistysliike on arvostellut ankarasti keskitetyistä työehtosopimuksista luopumista. Liittoja huolettaa erityisesti työehtojen mahdollinen heikentyminen pienillä työpaikoilla, joilla ei ole osaamista laatia sopimuksia.

– Meidän lähtökohtanamme ovat liiketoimintakohtaiset työehtoneuvottelut, Hollmén kertoo.

Liiketoimintojen tarpeet eriytyneet

Hollménin mukaan UPM ei ole enää leimallisesti painopaperi- ja selluyhtiö, vaan yhtiö tekee tuotteita biokemikaaleista ja biopolttoaineista tarramateriaaleihin ja erikoispapereista graafisiin papereihin. Yhtiö valmistaa myös vaneria muun muassa nesteytettyä maakaasua kuljettavien laivojen säiliöiden vuorauslevyiksi.

– Tämä tarkoittaa sitä, että meidän liiketoimintojemme tarpeet ovat eriytyneet. Miten työtä voidaan tehdä paremmin, tuottavammin ja myös miten henkilöstön työtyytyväisyys ja uramahdollisuudet huomioidaan? Sitä ei voi enää ratkaista yhdellä sopimuksella, Hollmén arvioi.

Teollisuusliiton Tuomaisen mukaan liiketoimialakohtainen malli tarkoittaisi mekaanisella metsäteollisuusalalla sitä, että sahoilla ja vaneritehtailla olisi omat sopimuksensa. Työehtosopimuksia tulisi näin lisää.

– Ihmettelemme sitä, miten ne poikkeaisivat nykyisestä niin, että he tarvitsisivat tällaiset jaot, Tuomainen sanoo.

Neuvotteluorganisaation rakentaminen on jo pitkällä

Hollménin mukaan uuden järjestelmän työehdoista pitäisi päästä neuvottelemaan jo keväällä, koska tilanne on molemmille osapuolille uusi.

Hän kertoo, että UPM:n oman organisaation rakentaminen liiketoimintojen sisällä ja tehtailla on jo pitkällä. Yhtiöllä ei ole kuitenkaan tarkempaa tietoa työntekijöiden järjestäytymisestä uudenlaisiin neuvotteluihin. Työntekijät ja heidän ammattiliittonsa päättävät siitä itsenäisesti.

– Emme pysty tarkemmin arvioimaan, miten konkreettiset neuvottelut liiketoiminnoissa ja tehtailla käydään, Hollmén sanoo.

Tuomainen kertoo liiton kuuntelevan UPM:n ajatuksia. Puutuotesektorilla käsitellään huhtikuun lopulla yhtiön aloitteita ja millä ehdoilla liitto on lähdössä niihin mukaan.

Tavoitteena olla jatkossakin houkutteleva työpaikka

Hollmén korostaa, että työehdot voivat joustaa myös ylöspäin. Hänen mukaansa kaikki on omissa käsissä, miten yhtiö ja henkilöstö määrittelevät asian.

– Kyllä meillä on tavoite olla jatkossakin kilpailukyinen ja haluttu työnantaja, Hollmén tähdentää.

Teollisuusliiton Tuomainen ei pelkää, että työehdot heikkenisivät, jos UPM:n malli otetaan käyttöön. Jos niin kävisi, tekijöitä ei tehtailla muuten pian olisi. Hän luottaa siihen, että UPM haluaa olla kiinnostava työpaikka tulevaisuudessakin.

– Tämä on meidän yhteinen ajatuksemme. Uskon, ettei heillä ole tarkoitus romuttaa kaikkia työehtoja, Tuomainen sanoo.

Edustautuminen pitää määritellä uudelleen

Hollmén kertoo, että UPM pyrkii malliin, joka toisi koko henkilöstön äänen kuuluviin. Hänen mukaansa koko henkilöstöä edustava yhden luottamusvaltuutetun malli ei kuitenkaan sovellu UPM:n kokoiseen yritykseen, jolla on eri liiketoiminta-alueita.

Toimihenkilöitä edustava Ammattiliitto Pro ja metsäalan asiantuntijoita edustava Meto hyökkäsivät alkuviikolla voimakkaasti UPM:n kaavailuja vastaan. Pron mukaan UPM on ilmoittanut, että se aikoo ensi vuodesta lähtien keskustella työehdoista vain yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.

Hollménin mukaan lähtökohtana on, että toimihenkilöiden kanssa pitää määritellä uudestaan heidän edustautumisensa nykyiseen henkilöstöryhmien jakoon perustuen.

– Tämmöisessä tilanteessa, jossa emme neuvottele työehtosopimusta ammattiliiton kanssa, meidän täytyy käydä keskusteluja henkilöstömme kanssa, miten nämä asiat ratkaistaan, hän sanoo.

Teollisuusliiton Tuomainen ei usko, että sopimuksia tehtäisiin työntekijöiden piirissä yksilöiden tasolla, kuten Pro on syyttänyt yhtiötä toimihenkilöiden suhteen. Hän pitää kuitenkin yllättävänä UPM:n avausta toimihenkilöitä kohtaan.

Kommentoi

Palvelut