Yle: Kelan toiminnassa puutteita, jotka vaarantavat perusoikeuksien toteutumisen – jopa viidennes toimeentulotuen ratkaisuista saattaa mennä väärin

Tammikuussa apulaisoikeuskansleri vaati Kelalta toimia päätösten laadun parantamiseksi ja ulkopuolisen laadunvalvonnan kehittämiseksi. Jarmo Hämäläinen
Niklas Pelkonen

Niklas Pelkonen

Viidennes Kelan tekemistä toimeentulotuen ratkaisuista oli väärin tai niitä ei arvioitu oikeiksi, selviää apulaisoikeuskanslerin tammikuisesta päätöksestä. Luvut perustuvat Kelan sisäisen valvonnan tietoihin. Eniten virheitä tapahtui tulojen ja menojen huomioinnissa.

Tammikuussa apulaisoikeuskansleri vaati Kelalta toimia päätösten laadun parantamiseksi ja ulkopuolisen laadunvalvonnan kehittämiseksi.

Asiasta kertoo Yle, jonka MOT-toimitus haastatteli Kelan työntekijöitä. Haastateltujen mukaan heiltä saatetaan vaatia jopa 15 ratkaisua päivässä.

– Seurauksena on puutteita ja virheitä, jotka vaarantavat hakijoiden perusoikeuksien toteutumisen, Yle kertoo.

Toimeentuloturvaetuuksien ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä kertoo Ylen haastattelussa, ettei Kelan työntekijöillä ole "valtakunnallista" määrällistä päivätavoitetta ratkaisuille. Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että joillain työntekijöillä ratkaisujen päivätavoite on 15.

– Jos virheitä tapahtuu, niitä korjataan. Ja jos asiakas on tyytymätön päätökseen, asiakas hakee muutosta. 1,8 miljoonasta ratkaisusta noin prosentti muuttuu. Se on ihan samaa luokkaa kuin missä tahansa sosiaalietuudessa, jossa käytetään harkintaa, Kenttä kertoo Ylelle.

Ylen MOT:n haastattelemien Kelan työntekijöiden mukaan heitä myös arvioidaan tehtyjen päätösten määrän perusteella. Työntekijöiden mukaan toimeentulotuen päätöksissä tehdään virheitä ja sattumanvaraisia päätöksiä, joista tuen hakijat eivät tiedä kärsivänsä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi viime vuonna 177:lle Kelan työntekijälle osoitetun kyselyn, jonka mukaan reilusti yli puolet vastaajista piti tavoitteisiin pääsyä vaikeana tai melko vaikeana. Myös VTV:n kyselyssä nousi esiin 15 ratkaisun päivätavoite.

Kela arvioi Ylelle antamiensa vastausten perusteella päätöstensä laatua oikaisuvaatimuksista tehdyllä tilastolla. Vuonna 2020 oikaisuvaatimuksia tehtiin noin 20 000 kappaletta, joista 4 000 hyväksyttiin kokonaan tai osittain. Ratkaisuja tehtiin samana vuonna 1,8 miljoonaa, joten oikaisuvaatimusten osuus on noin prosentti, kuten ratkaisukeskuksen päällikkö Kenttä kertoo.

MOT:n tekemässä kyselyssä sosiaalityöntekijät ovat kuitenkin kertoneet, etteivät Kelan asiakkaat vaadi oikaisua sellaisista ratkaisuista, joita eivät ymmärrä virheellisiksi. Jo tukihakemuksen tekeminen voi olla hyvin vaikeaa.

Kelan MOT:lle toimittamat aineistot toimeentulotukipäätösten laadunvalvonnasta osoittautuivat Ylen mukaan niin ikään puutteellisiksi ja virheellisiksi. Esimerkiksi Ylen saama tilasto "asiavirheen korjaaminen asiakkaan suostumuksella" väittää, ettei Kela tehnyt vuonna 2017 ainoatakaan asiakkaan suostumuksella korjattavaa virhettä. Kela myönsi, ettei tieto pidä paikkaansa.

Kelan tekemien tarkistusratkaisujen määrä on kasvanut lähes 40 prosenttia viimeisen neljän vuoden aikana. Vuonna 2020 tarkistusratkaisuja tehtiin yli puoli miljoonaa.

VTV:n raportin mukaan tarkistusratkaisu tehdään esimerkiksi alun perin virheellisen ratkaisun takia, mutta Kelan mielestä VTV:n tulkinta on väärä.

– Tarkistusratkaisut eivät ole virheellisiä ratkaisuja. Ne ovat asiakkaiden olosuhdemuutoksista johtuvia muutoksia, Kelan Sari Kenttä kertoo MOT:n haastattelussa.

Olosuhdemuutokset tarkoittavat Kelan mukaan esimerkiksi veronpalautuksia. MOT tai VTV eivät ole kuitenkaan saaneet Kelalta tilastoa tarkastusratkaisujen syistä.

Kela on hoitanut perustoimeentulotukeen liittyviä asioita vuodesta 2017 lähtien. Aiemmin se oli kuntien hoidettavana.

Kommentoi

Palvelut