THL:n selvitys: Naapureiden ja tieliikenteen melu häiritsevät unta ja oleilua yleisimmin

Vastaajista 4,8 prosenttia koki tieliikennemelun arjessaan hyvin häiritseväksi, ja lähes yhtä moni, 4,5 prosenttia, sanoi näin lähinaapureiden aiheuttamasta melusta. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

STT

Tieliikenteen ja lähinaapureiden aiheuttama melu häiritsee ihmisten oleskelua ja unta muuta ympäristömelua yleisemmin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta selvityksestä.

Vastaajista 4,8 prosenttia koki tieliikennemelun arjessaan hyvin häiritseväksi, ja lähes yhtä moni, 4,5 prosenttia, sanoi näin lähinaapureiden aiheuttamasta melusta.

THL:n erikoistutkija Anu Turunen huomauttaa tiedotteessa, että tieliikennemelun haitat on yhteiskunnassa tiedostettu.

– Vastedes myös naapuruston aiheuttaman melun haitat on syytä huomioida yhtenä tärkeänä ympäristömelun lähteenä, hän sanoo.

Muut tutkimuksessa mainitut ympäristömelun aiheuttajat olivat lento-, rautatie- ja raitiovaunuliikenne, satamat ja teollisuus sekä lähinaapureita kaukaisempi naapurusto.

Meluherkkyydellä suuri merkitys

Selvityksen perusteella noin viidennes suomalaisista luokittelee itsensä meluherkäksi. Meluherkkyys vaikuttaa siihen, miten herkästi ja voimakkaasti ihminen reagoi meluun.

Selvityksessä vastaajan meluherkkyys vaikutti määrittävän eniten siihen, koettiinko ympäristömelu häiritseväksi. Itsensä meluherkiksi määrittelevät kertoivat kolme kertaa muita yleisemmin, että tieliikennemelu ja lähinaapureiden melu häiritsee omaa oleskelua. Samoin unen häiriintyminen tieliikennemelusta oli meluherkillä miltei viisi kertaa yleisempää.

Turusen mukaan melukokemukseen vaikuttavat paitsi äänen fysikaaliset ominaisuudet ja altistumistilanne myös yksilön ominaisuudet, kuten meluherkkyys ja asenne äänilähdettä kohtaan.

– Esimerkiksi naapureiden aiheuttama melu voidaan kokea hyvin häiritseväksi, vaikka äänenpainetaso olisi pieni ja normaaleihin elämisen ääniin luokiteltava, Turunen kuvailee.

Selvityksessä käytettiin THL:n vuonna 2015 keräämää ja koko maan kattavaa kyselyaineistoa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, jota nykyään tehdään nimellä FinSote. Kyselyyn vastasi noin 20 000 ihmistä.

Kommentoi

Palvelut