THL:n Salminen: Nykyisiin koronarajoituksiin jää aukkoja – "Emme voi tässä tilanteessa mitenkään ajatella, että nyt olisi aika hellittää"

Mika Salminen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Johanna Latvala / STT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että nyt voimassa olevat koronarajoitukset jättävät jäljelle aukkoja, joiden vuoksi ihmisten välisiä kontakteja ei pystytä rajoittamaan niin hyvin kuin olisi tarpeen. Liikkumisrajoitusten kaatuminen perustuslakivaliokuntaan korostaa THL:n mukaan nykyisten rajoitusten noudattamisen ja mahdollisesti myös niiden jatkamisen tarvetta.

THL on aiemmin esittänyt hallitukselle, että koronatartuntojen vähentämiseksi edelleen olisi tarpeen yrittää kahta asiaa, kertoo johtaja Mika Salminen THL:stä.

– Ensimmäinen on se, että voitaisiin yrittää saada keinoja vähentää ylipäätään ihmisten kohtaamisia, koska siitä tässä on kyse. Ei se virus leviä, ellei meillä ole tilaisuuksia, joissa se voisi levitä, Salminen kommentoi THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa torstaina.

– Kevään aikana kun on seurattu, erityisesti kun muut rajoitukset ovat voimassa, että sinne jää oikeastaan kaksi aukkoa. Toinen ovat nämä yksityiselämän tilaisuudet, joissa kokoontuu enemmän tai joskus vähemmän ihmisiä. Ja sitten myös esimerkiksi monessa maassa, mukaan lukien Pohjoismaat, on ei-välttämättömien tarvikkeiden ja palveluiden liikkeet suljettu, koska sielläkin ihmiset kohtaavat.

Salmisen mukaan tartuntoja on raportoitu tulleen muun muassa sukulaisvierailuista, lähipiiristä, yksityistilaisuuksista, mökkireissuilta ja kaveripiirien matkaillessa kotimaassa.

THL oli hallituksen esittämien liikkumisrajoitusten takana. Esitetyt rajoitukset kuitenkin kaatuivat perustuslakivaliokunnan keskiviikkoiseen murska-arvioon.

"Hyvinkin paljon pitäisi päästä alas"

THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa kysyttiin, mitä toimintakeinoja Suomessa on, jos epidemia lähtee huonoon suuntaan, kun liikkumisrajoitusten käyttöönotto kaatui ainakin toistaiseksi.

– Täytyy vakavasti sanoa, että tällä hetkellä voimassa olevia rajoituksia on erityisesti syytä noudattaa ja tarpeen vaatiessa jatkaa erityisesti suurimman levinnäisyyden ja korkeimman ilmaantuvuuden alueilla ja myös niillä alueilla, joissa kasvu on käynnissä, Salminen kommentoi.

– Kun uusia keinoja ei ole käytettävissä, emme voi tässä tilanteessa mitenkään ajatella, että nyt olisi aika vielä hellittää, ikävä kyllä.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kommentoi, että rajoituksia noudattamalla epidemiaan voidaan vaikuttaa.

– Mitä tiukemmin, mitä kattavammin niitä rajoituksia otetaan koko maassa käyttöön ja mitä tarkemmin niitä noudatetaan, sen pienempi riski meillä on, että ainakaan eksponentiaaliseen kasvuun lähdetään uudestaan, Voipio-Pulkki sanoi.

Salmisen mukaan parin viikon seuranta osoittaa, että koronatartuntojen määrät ovat hienoisessa laskussa. Hän kertoi esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella olevan nähtävissä hienoista laskua tapausmäärissä.

– Mutta hyvinkin paljon pitäisi päästä alas, Salminen sanoi.

Alueellinen painotus rokotejakelussa ei painaisi tartuntamääriä merkittävästi alas

Alueellinen painotus rokotejakelussa ei vaikuttaisi merkittävästi tartuntamääriin, mutta suojaisi rokotettuja vakavalta koronataudilta, arvioi THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Hän kommentoi kysymystä siitä, onko koronarokotteiden alueellisesta kohdistaminen hyötyä hallituksen suunnittelemassa aikataulussa, jossa se ei vaikuta lähiviikkoihin.

Alueellisesta painotuksesta rokotejakelussa on tarkoitus järjestää lausuntokierros, jossa kunnilla olisi mahdollisuus ottaa esitykseen kantaa. Puumalaisen mukaan vastauksia odotetaan 13. huhtikuuta mennessä.

– Jos sitten tämän jälkeen tähän (alueelliseen painottamiseen) päädytään, niin kyllä tällä ehditään vielä vaikuttaa sairaalahoidon määrään niillä alueilla, joita tämä sitten koskisi, Puumalainen sanoi THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa.

– Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että koronainfektiohan leviää ennen kaikkea nuorten aikuisten ja ehkä vielä näiden alle 18 vuoden ikäisten nuorten keskuudessa. Tämä ryhmä on joka tapauksessa siellä rokotusjärjestyksessä aika lailla viimeisenä eli tämä alueellinen painottaminen ei tulevien viikkojen tai kuukausien aikana merkittävästi vaikuta tapausmäärään, mutta suojaisi rokotettuja, etteivät he tätä vakaavaa taudinmuotoa saisi, Puumalainen lisäsi.

Sairaalahoidon tarve kasvoi

Ikääntyneiden rokottamisen kerrotaan edenneen hyvin. THL:n ja STM:n tiedotteen mukaan yli 80-vuotiaista on rokotettu noin 84 prosenttia, 75–79-vuotiaista noin 68 prosenttia ja 70–74-vuotiaista noin 34 prosenttia.

Arvio on, että koko maassa 70 vuotta täyttäneet olisivat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen viikkoihin 15–16 mennessä. Nyt meneillään on viikko 13.

Maaliskuun aikana sairaalahoidon tarve kasvoi huomattavasti. Myös tehohoidon tarve kasvoi selvästi viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Enimmillään tehohoidossa oli tiistaina 23. maaliskuuta samanaikaisesti 64 covid-19-potilasta.

– Viimeksi kuluneen viikon aikana tehohoitopotilaiden määrä on kuitenkin pienentynyt, tiedotteessa todetaan.

Kommentoi

Palvelut