Valtioneuvoston kanslia salasi Pöystille lähetetyn tyhjän sähköpostin, jonka liitteenä oli vanha lakiluonnos liikkumisrajoituksista

Valtioneuvoston kanslia kieltäytyi aiemmin luovuttamasta STT:n pyytämiä pääministeri Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten liikkumisrajoitusten valmisteluun liittyvät sähköposteja oikeuskanslerille. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Mikko Isotalo, Saila Kiuttu, Olli-Pekka Paajanen / STT

Valtioneuvoston kanslia (VNK) salasi oikeuskansleri Tuomas Pöystille lähetetyn tyhjän sähköpostin, jonka liitteenä oli lakiluonnos liikkumisrajoituksista. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) esikunnasta lähettiin vain yksi sähköposti liikkumisrajoitusten valmistelun aikana, kertoo Marinin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi STT:lle. Maaliskuisen sähköpostiviestin viestikenttä oli tyhjä ja sen liitteenä oli hallituksen neuvotteluun muutamaa tuntia myöhemmin tuotu lakiluonnoksen versio aiotuista liikkumisrajoituksista.

Valtioneuvoston kanslia kieltäytyi aiemmin luovuttamasta STT:n pyytämiä pääministeri Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten liikkumisrajoitusten valmisteluun liittyviä sähköposteja oikeuskanslerille. Haapajärvi otti tänään yhteyttä STT:hen, ja kertoi ettei pääministeri ei ole henkilökohtaisesti lähettänyt Pöystille yhtään viestiä liikkumisrajoitusten valmistelun aikana.

– Avustajakunnalta on lähtenyt Pöystille vain yksi viesti liikkumisrajoituksiin liittyen. Pöystin meille (pääministeri ja pääministerin avustajat) lähettämiin viesteihin ei ole kukaan vastannut meiltä mitään, Haapajärvi sanoo.

Haapajärvi ei osannut vastata tarkemmin siihen, minkälaisia viestejä VNK:n muut virkamiehet ovat Pöystille lähettäneet.

Tyhjän viestin salaamista pohdittiin kaksi viikkoa

STT pyysi VNK:lta Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten liikkumisrajoitusten valmisteluun liittyvät sähköpostiviestit, jotka on lähetetty Pöystille. Pyyntö lähetettiin 19. huhtikuuta. Valtioneuvoston kanslia vastasi 3. toukokuuta, ettei viesteistä voida antaa tietoa, koska niihin ei sovelleta julkisuuslakia. Mitään salassapitoperustetta viesteille ei kerrottu vaan niiden todettiin olevan sisäisen työskentelyn asiakirjoja. VNK:lta siis meni kaksi viikkoa aikaa ilmoittaa, että vanhalla luonnoksella varustettu tyhjä sähköpostiviesti ei kuulu julkisuuslain piiriin. Vastauksessa ei myöskään kerrottu, mitä viestejä on tai ei ole Pöystille lähetetty. Marinin valtiosihteeri tämän kuitenkin pystyi kertomaan ja lähetti myös tyhjän sähköpostin ilman liitettä STT:lle.

VNK:n julkisuusratkaisun yhteydessä ei myöskään annettu valituskelpoista päätöstä, vaan sitä ohjeistettiin pyytämään erikseen kanslian kirjaamosta.

STT pyysi viestejä, jotta julkisuudessa olisi mahdollista arvioida, osallistuiko hallitusta valvova oikeuskansleri lainvalmisteluun omasta aloitteestaan. Pöysti julkaisi aiemmin omat viestinsä, joissa hän esimerkiksi neuvoi valtioneuvoston kansliaa suunniteltujen liikkumisrajoitusten valmistelussa ja jopa viestinnässä.

VNK:n päätöksen mukaan STT:n pyytämät asiakirjat ovat viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja, joihin ei sovelleta julkisuuslakia. Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää ja Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitävät VNK:n päätöstä ongelmallisena.

– Ainoastaan teknisluontoinen ja joutava viestittely, jossa kysytään kahville lähtemistä tai jäikö paha mieli, ei kuulu julkisuuslain alaan. Luulisin, että kun valmistellaan liikkumisrajoituksia, joilla puututaan ihmisten oikeuksiin hyvin konkreettisesti, se ei voi olla teknistä pääosin ainakaan sisällöltään, Mäenpää sanoo STT:lle.

VNK salannut myös aiemman koronavalmistelun

Voutilaisen mukaan korkein hallinto-oikeus on todennut, että momenttia sisäisestä työskentelystä voidaan soveltaa vain toisarvoisiin asiakirjoihin ja vähämerkityksellisiin asiakirjoihin. Hänen mukaansa Pöystin julkaisemat viestit osoittavat, että kyseessä oli julkisen vallan käyttöä kuvaileva aineisto, jonka perusteella syntyi julkinen keskustelu Pöystin roolista suunniteltujen liikkumisrajoitusten päätöksenteossa. Kritiikin jälkeen Pöysti ilmoitti, että hän ei aio vastaisuudessa osallistua hallituksen valmisteleviin neuvotteluihin.

– Se kertoo siitä, että yksittäisten sähköpostiviestienkin perusteella viranomainen, ministeri tai avustaja voi joutua harkitsemaan omaa toimintaansa uudelleen, Voutilainen sanoo.

Mäenpää on aiemmin kritisoinut STT:n haastatteluissa myös muita Marinin johtaman valtioneuvoston kanslian salauspäätöksiä, joissa salataan perusoikeuksien rajoittamista koskevien päätösten valmistelua. VNK salasi esimerkiksi STT:n pyytämät koronakoordinaatioryhmän asiakirjat vuosi sitten ja suunniteltuja liikkumisrajoituksia koskevat valmisteluasiakirjat tänä keväänä.

Aiemmin VNK luovuttanut viestejä

Sähköpostiviestien salaamista voi verrata aiempiin päätöksiin, joissa valtioneuvoston kanslia on linjannut sähköpostien avoimuudesta. Marraskuussa Helsingin Sanomat ja Yle osasivat pyytää Marinin ja valtiovarainministeriön ex-kansliapäällikkö Martti Hetemäen sähköpostiviestejä. Valtioneuvoston kanslia luovutti medioille molempien viestit, joista kävi ilmi, että Marin arvosteli muita hallituspuolueita ja alueiden päättäjiä, jotka eivät tehneet hänen mielestään riittävästi epidemian leviämisen estämiseksi. Viestit myös paljastivat Marinin olleen aloitteellinen johtaja, joka oli jo lokakuussa pyytänyt selvittämään valmiuslain oikeudellista puolta.

Mäenpää ei näe tapausten välillä periaatteellista eroa, jonka perusteella toiset viestit luovutettiin ja STT:n pyytämät salataan. Voutilainen sen sijaan muistuttaa Hetemäen olleen viestien aikaan työelämäprofessori, joten käytännössä oli kyse kansalaiskirjeistä, jotka ovat korkeimman hallinto-oikeuden aiemman ratkaisun mukaisesti julkisuuslain piiriin kuuluvia viranomaisen asiakirjoja.

Hallinto-oikeus: Ministerien ja oikeuskanslerin viestit julkisia

Oikeuskansleri Pöystin ja ministereiden välisen sähköpostiviestinnän julkisuutta on käsitelty aiemmin myös hallinto-oikeudessa. Iltalehti kertoi huhtikuussa , että oikeuskanslerinvirasto (OKV) ei antanut Ylelle vuonna 2019 Pöystin sekä silloisten ministerien Juha Sipilän (kesk.) ja Anne Bernerin (kesk.) viestinvaihtoa. Yle oli pyytänyt saada oikeuskanslerin sähköpostit ja kirjalliset ohjeet, jotka liittyivät Bernerin siirtymiseen ruotsalaispankki SEB:n hallitukseen.

Iltalehden mukaan oikeuskanslerinvirasto tulkitsi viestien olevan sisäistä työskentelyä. Kyseessä olisi siten ollut sama peruste kuin mitä VNK käyttää nyt Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten viestien salaamiseen. Helsingin hallinto-oikeuden mukaan viestit liittyivät kuitenkin liikenne- ja viestintäministerin tehtävässään käyttämään julkiseen valtaan, joten ne ovat julkisia. OKV valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asiasta ei ole vielä lainvoimaista päätöstä.

Mäenpään mukaan hallinto-oikeuden perustelut ovat hyvin laadittuja ja sama tulkinta sopii myös STT:n tietopyyntöön. Voutilaisen mukaan tapauksia voi myös verrata siinä mielessä, että molemmissa tapauksissa on kysytty oikeuskanslerilta mielipidettä.

Valtioneuvoston kanslia vetoaa päätöksessään olla luovuttamatta sähköpostiviestejä STT:lle myös asiakirjojen käsittelystä annettuun määräykseen. Voutilaisen mukaan asiakirjat on määrätty arkistoon siirrettäväksi arkistolainsäädännön mukaisesti, vaikka ne olisivat sisäistä työskentelyä varten laadittuja. Hänen mukaansa silloin niihin sovelletaan julkisuuslakia. Mäenpään mukaan VNK:n päätöksen ongelmana on ajatus, jossa kaikki valtioneuvoston sisäiset asiakirjat jäisivät julkisuuslain ulkopuolelle.

– Julkisen vallan käyttöön liittyy valvontaongelma, jos lähdetään sellaisesta, että voidaan harkinnanvaraisesti antaa tai jättää antamatta asiakirjoja. Se voi johtaa siihen, että annetaan tarkoituksellisesti medialle vain sellaisia asiakirjoja ja viestejä, jotka ovat edullisia virkamiehelle tai poliitikolle, Voutilainen sanoo.

Kommentoi

Palvelut