Perussuomalaiset ottamassa historiallisen kannatushypyn, kokoomuksen kannatusporskutuksen takana on taitava kampanjointi

Kuntavaaleissa on aiemmin ollut nähtävissä vahva korrelaatio ehdokkaiden kokonaismäärän ja lopullisen vaalituloksen välillä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Sunnuntain kuntavaaleihin lähdetään kokoomuksen porskuttaessa gallup-kärjessä, perussuomalaisten ollessa toisena ja SDP:n kolmantena. Perussuomalaisille povataan historiallisen suurta kannatushyppyä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna, ja keskusta on puolestaan onnistunut kannatusalhossa hankkimaan ehdokkaita. Vaalien siirron ja tavallista pidemmän eli kahden viikon ennakkoäänestyksen vaikutus vaalien lopputulokseen on kuitenkin vielä mysteeri.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että hänen huomionsa kiinnittyi ensimmäisenä Ylen torstaina julkaisemassa gallupissa SDP:n entisestään jatkuneeseen laskuun ja keskustan kannatuksen hienoiseen nousuun.

– Olen miettinyt, kuinka paljon (pääministeri Sanna) Marinin ympärillä pyörinyt negatiivinen julkisuus aamupalakohun tai ateriaedun myötä on vaikuttanut siihen, Jokisipilä sanoo.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Hannu Lahtinen lisää, että SDP oli vuosi sitten todella suosittu puolue etenkin poikkeuksellisen koronatilanteen takia.

– Arki on nyt palannut politiikkaan. SDP:n kannatus on kuitenkin vielä kohtuullisella tasolla ja juuri koskaan pääministeripuolueen kannatus ei nouse, hän sanoo.

"Keskustan lukema on edelleen todella alhainen"

Keskustan kannatus oli Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa 13 prosenttia. Nousua edelliseen Ylen teettämään kannatusmittaukseen oli 1,3 prosenttiyksikköä.

– Keskustan lukema on edelleen todella alhainen. Jos se olisi ollut 11–12 prosenttia loppuun saakka, se olisi ollut todella dramaattinen muutos. Puolue on ollut viimeksi noin alhaisissa lukemissa joskus 70 vuotta sitten 1950-luvulla, Jokisipilä sanoo.

Hän sanoo odotelleensa keskustan loppukiriä, sillä keskusta on onnistunut ehdokkaiden hankinnassa yllättävän hyvin.

– Kaikkein radikaalein tilanne olisi ollut se, että tässä olisi yhdistynyt gallupien matala kannatus ja istuvat valtuutetut olisivat jääneet suuressa mittakaavassa asettumatta ehdolle. Se olisi ollut katastrofaalisin mahdollinen yhdistelmä.

Jokisipilä sanoo, että jos keskusta jäisi noin 12 prosentin kannatukseen sen saamalla ehdokasmäärällä, puolue irtaantuisi tietynlaisesta matemaattisesta kaavasta, joka on havaittavissa kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa on aiemmin ollut nähtävissä vahva korrelaatio ehdokkaiden kokonaismäärän ja lopullisen vaalituloksen välillä.

Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Sami Borg sanoo keskustan heikkojen kannatuslukujen taustalla olevan pitkä hallitusvastuu. Lisäksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa puolue teki sellaista politiikkaa, josta kenttä ei selvästikään pitänyt. Keskustan hienoinen kannatusnousu tuli Borgin mukaan oikeaan aikaan.

– Keskustan osalta paljon riippuu siitä, miten puolueen omilla ydinalueilla väki lähtee liikkeelle, hän sanoo.

"Todella huonoa tulosta on helppo nostaa merkittävästi"

Jokisipilä sanoo, että perussuomalaiset on siirtymässä isojen puolueiden kategoriaan myös kuntapolitiikassa. Perussuomalaiset on tänä vuonna onnistunut saamaan paljon ehdokkaita.

– Vuosien saatossa on puhuttu, että kuntavaaleissa avoimeen perussuomalaisuuteen liittyy stigmaa, ja perussuomalaisia on ollut vaikeampi saada listoille.

Jokisipilä sanoo, että perussuomalaiset on ottamassa kuntavaalien historian yhtä suurimmista kannatushyppäyksistä verrattuna vuoden 2017 tulokseen.

Taustalla vaikuttaa Borgin mukaan se, että vuoden 2017 kuntavaaleissa tilanne oli perussuomalaisille huono: perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini oli ilmoittanut jättävänsä puheenjohtajuuden eikä Halla-ahoa ollut vielä valittu. Lisäksi puolue oli hallituksessa, ja se joutui tinkimään omista tavoitteistaan.

–  Vuoden 2017 tulos oli todella huono. Todella huonoa tulosta on tietenkin helpompi lähteä nostamaan merkittävästi, Borg sanoo.

Lisäksi Borgin mukaan perussuomalaiset on onnistunut erottautumaan muista puolueista omalla profiloitumisellaan. Myös asema oppositiossa tavanomaisesta nostaa puolueiden kannatusta.

– Kun perussuomalaiset on päässyt näyttämään oppositiopolitiikkaa valtakunnallisella tasolla ja varmasti korona-aika on jakanut mielipiteitä, se varmaan lisää kannatusta, Lahtinen sanoo.

"Kokoomus osaa homman turuilla ja toreilla"

Kokoomus on isoista puolueista Jokisipilän mukaan ammattitaitoisin kampanjoija, ja puolueella on rutiinia sekä osaamista nimenomaan vaalien loppukirivaiheeseen.

– Kokoomus on perinteisesti osannut homman turuilla, toreilla, vaalikentillä ja teltoilla todella hyvin. Puolue on ollut sellainen, että se on eri vaaleissa onnistunut viimeisten kuukausien aikana nostamaan kannatusta 1–2 prosenttiyksikköä.

Eduskuntavaaleissa 2019 kokoomus ei onnistunut loppukirissään.

– Silloin oli erilaisia keskusteluita, jotka eivät menneet puolueen kannalta ihan putkeen, esimerkiksi hoitajamitoituskeskustelu ja ihminen ei ole desimaali -keskustelut. Nyt näyttää, että tällaiset virheet on vältetty.

Lisäksi puolueen johto on hänen arvionsa mukaan onnistunut ehdokashankinnassa hyvin.

– Heillä on enemmän ehdokkaita kuin edellisellä kerralla ja vaikuttaa siltä, että intoa on saatu puhallettua hyvin siellä kentälläkin.

"Äänestysprosentti vaalien suurin kysymysmerkki"

Jokisipilä sanoo, että erityisesti perussuomalaisten kannattajat ovat perinteisesti äänestäneet vasta vaalipäivänä ja esimerkiksi SDP:n ja keskustan kannattajat käyvät ennakkoäänestämässä. Tänä vuonna vaaleja siirrettiin ja ennakkoäänestysaika oli tavanomaista pidempi.

– Uusi tilanne on varmasti vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen, joten nähtäväksi jää, kuinka tarkkaan nämä vanhat kaavat toteutuvat.

Lahtinen ja Borg ovat samoilla linjoilla.

– Äänestysprosenttia pidän näiden vaalien suurimpana kysymysmerkkinä tällä hetkellä, Borg sanoo.

Kommentoi

Palvelut