Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei jatka puheenjohtajana – aikoo avata lopettamispäätöksensä taustoja vasta 10 vuoden kuluttua

Jussi Halla-ahon mukaan päätös puoluejohtajan tehtävien jättämisestä oli pitkällisen harkinnan tulosta. -RIIKKA SEPPÄLÄ SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ / LEHTIKUVA

Saila Kiuttu, Viivi Salminen / STT

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perussuomalaisilla oli puoliltapäivin mediatilaisuus, jossa hän kertoi asiasta. Perussuomalaiset on myös tviitannut asiasta Twitter-tilillään .

Puolueella on puoluekokous Seinäjoella elokuussa, jolloin puolueelle valitaan siis uusi puheenjohtaja.

– Tämä on itselleni tunteikas hetki, ei tosin ensimmäinen ja ainoa näiden neljän vuoden aikana, hän totesi.

Hän ei avaa syitä päätökselleen. Päätös perustuu erilaisten näkökohtien punnintaan.

– Mikään ei olisi minulle mieluisampaa kuin olla teille täysin avoin, mutta täydellinen avoimuus on ylellisyyttä, johon minulla ei ole varaa. Kaikkea, mitä sanon, voidaan käyttää ja käytetään minua ja perussuomalaisia vastaan, hän sanoi.

– Kaikki eivät pidä tästä ratkaisusta, ainakaan nyt heti. Heille totean, että en tee tätä, kuten en mitään muutakaan, ratkaisua kevein perustein enkä mielijohteesta vaan pitkän ja perusteellisen harkinnan tuloksena. Tämä on oikein ratkaisu, jonka osaan tehdä. Velvollisuuteni puolueen edun valvojana on tehdä oikeita ratkaisuja, ei helppoja tai miellyttäviä ratkaisuja, hän totesi.

"Liian pitkissä johtajakausissa vaanii Kekkos-syndrooman vaara"

Tarkkaa aikaa ja paikkaa hän ei pysty nimeämään päätöksenteolle, mutta lähipiiri on saanut kuulla asiasta noin vuosi sitten. Puolueen puheenjohtajisto ja eduskuntaryhmän johto ovat saaneet tiedon tammikuussa. Puoluehallitus ja eduskuntaryhmä kokonaisuudessaan saivat tiedon kuntavaalien jälkeen.

Halla-aho sanoo jatkavansa sitä, mitä on tehnyt viimeisen vuosikymmenen eli "toimii parhaan kykynsä mukaan suomalaisen ja paremman Suomen puolesta kansanedustajana ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna".

– Olen valmis antamaan uudelle puoluejohdolle mitä tahansa tukea tai neuvoja, jos sellaisia pyydetään ja kaivataan, hän sanoo.

Halla-aho valittiin ensimmäisen kerran puolueen puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän muistuttaa sanoneensa tuolloin, että puoluejohtajan ei ole hyvä takertua liian lujasti asemaansa eikä viihtyä siinä liian pitkään.

– Liian pitkissä johtajakausissa vaanii Kekkos-syndrooman vaara, hän sanoi.

Puolueella on kahden vuoden välein puoluekokous.

Lopettamispäätöksen perusteet salaisessa tiedotteessa

Halla-aho kertoo laatineensa pitkähkön tiedotteen, joka on päivätty tälle päivälle. Siinä avataan yksityiskohtaisesti havainnot, tuntemukset ja arviot, joihin lopettamispäätös perustuu. Tiedotteessa on Halla-ahon mukaan kuitenkin tavallista pidempi embargo eli julkaisukielto. Tiedote on Halla-ahon mukaan julkaisuvapaa vasta kymmenen vuoden päästä.

– Tällä tavoin saan ajatukseni kirjattua tuoreeltaan, ilman jälkiviisauden ja unohtelun vaaraa, mutta kymmenen vuoden kuluttua näillä tiedoilla ei ole enää käyttöä kenellekään muulle kuin niille, jotka ovat kiinnostuneita historiasta ja totuudesta niiden itsensä vuoksi.

Hän kertoo luovuttavansa tiedotteesta kopion yhdelle politiikasta työkseen kirjoittavalle, joka saa tehtäväkseen huolehtia siitä, että se tulee saataville kymmenen vuoden päästä.

Halla-ahon kertoma käyttötapa ei vastaa sitä, mitä embargolla mediassa yleensä tarkoitetaan. Embargo on tiedotusvälineiden vakiintunut käytäntö, jolla viitataan ajankohtaan, jolloin jokin tieto tulee julkivapaaksi. Lähtökohtaisesti tiedotusvälineet julkaisevat saamansa tiedon heti, mutta toisinaan tiedonantaja voi antaa tiedotusvälineille ennakkoon tutustuttavaksi tietoja, jolloin tällaista käytäntöä tarvitaan.

STT:n pelisääntöjen mukaan tiedonantajan embargoa noudatetaan, jos sille on pätevät perusteet.

STT ei ole saanut tiedotetta.

"Puolue siirtyi populismista järjellisempään kansalliskonservatiiviseen suuntaan"

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kiittää Facebook-kirjoituksessaan Halla-ahoa puheenjohtajuudesta.

– Kannatus nostettiin pohjalukemista ja ideologisesti puolue siirtyi populismista järjellisempään kansalliskonservatiiviseen suuntaan, Tavio kirjoittaa.

Tavion mukaan Halla-ahon merkitys perussuomalaisissa pysyy suurena jatkossakin.

– Uusi puheenjohtaja on uusi mahdollisuus. Ehkä onkin niin, että perussuomalaisten jäsenistö äänestää Suomen seuraavasta pääministeristä kesän puoluekokouksessa, Tavio kirjoittaa.

STT tavoitteli Taviota puhelimitse, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa enempää. Hän ei myöskään vastannut kysymykseen, harkitseeko hän itse puheenjohtajuusehdokkuutta.

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari puolestaan kirjoittaa Twitterissä , että Halla-aho uskalsi uida vastavirtaan.

– Hänellä ei koskaan ollut tarvetta pomottaa tai osoittaa kaapin paikkaa. Hän johti esimerkin voimalla, koska hänellä oli siihen varaa. Pehmeät ominaisuudet tuotti kovat tulokset, hän kirjoittaa.

Apulaisprofessori: Halla-aho jättää puheenjohtajuuden epätyypillisessä tilanteessa

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ilmoitus jättää puheenjohtajuus oli samalla kertaa yllättävä sekä ei niin yllättävä, sanoo Turun yliopiston apulaisprofessori Markku Jokisipilä.

Halla-aho kertoi tänään, ettei tavoittele uutta kautta puolueen johdossa elokuun puoluekokouksessa.

Jokisipilän mukaan Halla-aho jättää puheenjohtajuuden epätyypillisessä tilanteessa. Perussuomalaisten kannatus on korkea, kuntavaalitulos oli kohtuullinen sekä Halla-ahon henkilökohtainen suosio on valtavaa.

Jokisipilä lisää, että toisaalta Halla-aho ilmoitti vuonna 2017 valituksi tultuaan, ettei puheenjohtajuudesta tule eläkepestiä, joten siinä mielessä ilmoitus ei ollut niin yllättävä.

Halla-aho ilmoitti erostaan puolueen kannalta hyvään aikaan

Jokisipilä kirjoittaa parhaillaan perussuomalaisista kirjaa, ja on siihen liittyen haastatellut Halla-ahoa.

– Halla-aho on sillä tavalla epäpoliitikkomainen, että hän ei ole puheenjohtaja-asemaansa samalla tavalla henkisesti kiinnitetty kuin joidenkin muiden puolueiden puheenjohtajat, hän sanoo.

Puolueen kannalta Halla-aho ilmoitti erostaan kuitenkin parhaaseen mahdolliseen aikaan, sillä kuntavaalit on juuri käyty ja eduskuntavaaleihin on vielä aikaa.

– Hän antaa seuraavalle puheenjohtajalle kaksi vuotta aikaa seuraaviin eduskuntavaaleihin valmistautumiseen, ja tämä ehtii saada homman haltuunsa ennen seuraavia eduskuntavaaleja, Jokisipilä sanoo

Jokisipilä sanoo kuitenkin pitävänsä erikoisena, jos minkäänlaista kannatusnotkahdusta ei nyt puolueelle tulisi.

– Kaikki puolueet henkilöityvät vahvasti puheenjohtajiinsa, ja etenkin perussuomalaiset Halla-ahoon. Sitten kun tämänkaltainen hahmo lähtee pois puheenjohtajuudesta, olisi suorastaan ihme, jos kannatus ei laskisi, hän sanoo.

Hän kuitenkin lisää, että perussuomalaiset on siinä mielessä mielenkiintoinen puolue, että vaalipäivinä he onnistuvat tekemään erinomaisen tuloksen, vaikka puolueen kannatus kävisi eduskuntavaalien välillä matalalla.

– Tulevalla puheenjohtajalla on kaikki mahdollisuudet erinomaiseen onnistumiseen vuoden 2023 vaaleissa.

Kommentoi

Palvelut