Pitäisikö EU:n tavata Putin vai ei? – EU-maiden johtajat pohtivat Venäjä-suhteen suuntaa huippukokouksessaan

Putinin tiedottajan mukaan Putin tukee vuoropuhelun luomista EU:n ja Venäjän välille. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT–AFP

EU:n huippukokouksen alla kuumaksi kysymykseksi nousi, pitäisikö EU:n tavata Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vai ei. Saksa ja Ranska haluaisivat, että EU harkitsisi Venäjän kutsumista yhteiseen huippukokoukseen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan ehdotus ei tullut yllätyksenä.

– Meillä oli jo viime kokouksessa laaja ja monipolvinen Venäjä-keskustelu, joka oli erittäin hyvä ja syvällinen. Mielestäni tämä aloite on jatkoa sille keskustelulle, Marin sanoi saapuessaan kokouspaikalle.

Marinin mukaan EU-mailla on eriäviä kantoja siitä, pitäisikö keskusteluyhteyttä Venäjän suuntaan syventää vai ei.

– Sinänsä on hyvä, että pyritään konkretiaan, mutta erityisesti tämä keskusteluyhteyden syventäminen on se, mikä paljon herättää keskustelua.

Marin korostaa, että EU:n on oltava tiukkana Venäjän toimien suhteen ja pidettävä kiinni vaatimuksista, joita on esitetty esimerkiksi Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi.

Pääministeri näkee, että tietyillä aloilla nykyistä syvempää yhteistyötä Venäjän kanssa tarvitaan, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristökysymyksissä.

Marinin mukaan Suomelle on tärkeää, että EU:lla olisi yhtenäiset kannat Venäjän suhteen.

Viro muistuttaa Venäjän olevan uhka

EU:n ja Venäjän välisiä huippukokouksia ei ole pidetty sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014.

Saksan ja Ranskan ehdotus tapaamisten jatkamisesta ei saa varauksetonta tukea kaikilta jäsenmailta. Esimerkiksi Baltian maat ja Puola ovat perinteisesti halunneet vetää tiukkaa linjaa Venäjä-suhteissa.

Viron pääministeri Kaja Kallas muistutti kokouspaikalle saapuessaan, että Venäjä on uhka.

– Ihmettelen, mitä on tapahtunut ja mihin tämä ehdotus perustuu. Haluan kuulla perusteita siitä, mikä on muuttunut sitten edellisen keskustelun jälkeen, Kallas sanoi.

Tänään alkavan huippukokouksen Venäjä-keskustelun pohjana on EU-komission tuore raportti, jossa Venäjän todettiin haastavan kansainvälistä oikeutta sekä yrittää luoda epävakautta EU:n sisällä.

EU:n ja Venäjän suhteet ovat olleet pitkään huonot. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvaili viime viikolla, että Venäjän toimet ovat luoneet negatiivisen kierteen.

Putin tukee ehdotusta

Kremlin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin tukee Saksan ja Ranskan ehdotusta EU–Venäjä-huippukokouksen järjestämisestä. Uutistoimisto AFP kertoi Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin kommentoineen, että Putin suhtautuu aloitteeseen myönteisesti ja tukee vuoropuhelun luomista EU:n ja Venäjän välille.

Liittokansleri Angela Merkel kommentoi aamulla Saksan liittopäiville eli parlamentille olevansa sitä mieltä, että EU:n tulisi hakea suoraa yhteyttä Venäjän presidenttiin.

– Ei ole riittävää, että Yhdysvaltojen presidentti puhuu Venäjän presidentille, Merkel sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Tämänkertainen huippukokous on todennäköisesti Merkelin viimeinen, sillä hän väistyy Saksan johdosta syyskuun vaalien ja lähes 16 vuotta jatkuneen valtakauden jälkeen.

Painostus maahanmuutolla torjuttava

EU-maiden johtajat keskustelevat myös maahanmuutosta ja siitä, miten EU tekee yhteistyötä muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Johtajien odotetaan toteavan, ettei maahanmuuton käyttäminen painostuskeinona ole hyväksyttävää.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi tiistaina, ettei Suomi voi hyväksyä minkäänlaista jäsenmaihin tai Euroopan unioniin kohdistuvaa painostusta maahanmuuton varjolla.

– Ilmiöhän ei ole millään tavalla uusi. Erittäin tuomittava ja vastenmielinen ilmiö. Erityisesti, kun siihen liittyy aika usein alaikäisten turvapaikanhakijoiden käyttö tällaisena välineenä erilaisessa poliittisessa propagandassa ja painostuksessa, Tuppurainen sanoi.

Viimeaikainen esimerkki ilmiöstä on nähty Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla. Liettua on kertonut, että Valko-Venäjä on auttanut siirtolaisia ylittämään rajan Liettuaan ja luonut näin painetta rajalle.

Talouspakotteita Valko-Venäjän vientituotteisiin

Euroopan unionin jäsenmaat ovat tänään kohdistaneet talouspakotteita Valko-Venäjän vientituotteisiin. Vientiin kohdistuvat pakotteet ovat järeämpi keino kuin EU:n aiemmin asettamat henkilöpakotteet.

Uudet pakotteet koskevat lannoitteita sekä öljynjalostukseen ja tupakkaan liittyviä tuotteita. Lisäksi EU rajoittaa Valko-Venäjän pääsyä EU:n pääomamarkkinoille.

Pakotteilla myös kielletään muun muassa televiestinnän seuraamiseen liittyvien tuotteiden tai sovellusten vienti Valko-Venäjälle.

Pakotteet ovat vastaus Valko-Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin, kansalaisyhteiskunnan sortoon sekä Valko-Venäjän toimiin, kun maa pakotti toukokuussa Ryanairin matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin. Samassa yhteydessä Valko-Venäjä otti kiinni matkustajina olleet valkovenäläisen oppositioaktivistin Raman Pratasevitshin ja tämän venäläisen naisystävän Sofija Sapegan.

Pakotteet osuvat lähelle Valko-Venäjän johtoa

Pakotteista keskusteltiin maanantaina EU-maiden ulkoministerien kokouksessa Luxemburgissa. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi silloin, että pakotteita haluttiin kohdistaa aloille, jotka ovat lähellä Valko-Venäjän johtoa.

– Tietysti tuolla kokouksessa oli huoli, että ei haluttaisi mitään sellaisia pakotteita, jotka vaikeuttavat tai kurjistavat tavallisten kansalaisten elämää, mutta samaan aikaan pyrittäisiin sulkemaan nykyjohdon rahahanat, Haavisto sanoi maanantaina.

Valko-Venäjää johtava Aljaksandr Lukashenka julistautui viime vuonna presidentinvaalien voittajaksi vilpillisesti, ja maan viranomaiset ovat sittemmin tukahduttaneet väkivalloin mielenosoituksia ja estäneet opposition toimintaa.

Tämän seurauksena EU on jo asettanut useita kertoja pakotteita Valko-Venäjälle. Niiden piirissä on myös Lukashenka.

Henkilöihin ja yrityksiin kohdistuvat pakotteet ovat sisältäneet matkustuskieltoja ja varojen jäädyttämisiä.

Kommentoi

Palvelut