Komissio sivuutti ilmastopaketissaan Suomelle tärkeän talvimerenkulun – Lintilän mukaan vaikuttamista jatketaan

Talvimerenkulku on Suomelle erittäin tärkeää, sillä Suomen Varustamot ry:n mukaan Suomen ulkomaankaupasta lähes 90 prosenttia kulkee meritse ympäri vuoden. ARKISTO / JUHA KÄRKKÄINEN / LEHTIKUVA

Viivi Salminen, Ilkka Hemmilä / STT

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vakuuttaa, että vaikuttamista Suomen talvimerenkulun huomioimiseksi jatketaan.

EU-komissio julkisti eilen laajan ehdotuksensa erilaisista ilmastotoimista, ja yksi niistä oli päästökaupan laajentaminen merenkulkuun. Suomelle tärkeää talvimerenkulkua ei kuitenkaan huomioitu komission ehdotuksessa. Lintilä sanoo, että vaikuttamistyötä kyllä tehtiin.

– Ehkä siinä kävi niin, että meitä ei kuunneltu tarpeeksi, Lintilä sanoo.

Talvimerenkulussa edellytetään Itämerellä jäävahvisteisia aluksia, jolloin ne ovat raskaampia ja kuluttavat enemmän polttoainetta. On arvioitu, että tästä tuleva korkeampi kustannus verrattuna kevyempiin aluksiin on noin yhdeksän prosenttia.

Jos meriliikenteen päästöjen hinta on hyvin korkea, Suomen viennin suhteellinen kilpailukyky saattaa heiketä. Lisäksi alusten kulkeminen jäisissä vesissä vaatii lisää polttoainetta.

Lintilä sanoo, että vaikuttamistyötä muun muassa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) kanssa tullaan jatkamaan.

– Tässä on selkeästi epäkohta. Olemme maa, joka elää viennistä ja meidän vienti kulkee meriteitse. Olemme selkeästi ottamassa kustannuspainetta suhteessa kilpailijamaihin. Se ei ole meidän puolelta tietenkään hyvä, Lintilä sanoo.

Harakka ei osaa sanoa, millaisia vaikutuksia komission ehdotuksella Suomen kilpailukykyyn olisi.

– Vaikka minulla sellainen luku olisi, en haluaisi siihen edes nojata, koska on mielestäni täysin selvää, että jäävalmisteisuus tulee ottaa huomioon, kun lopullinen ratkaisu tehdään, Harakka sanoo.

Hän painotti, että kyseessä on vasta "alkupamaus vuosikausien neuvottelulle".

– Tämä ei ole suinkaan miltään osin lopullinen lopputulema. Meillä on aivan selvästi kysymyksiä, joita täytyy tarkemmin selvittää, kun neuvottelut pääsevät alkamaan, hän sanoo.

Harakka lisää, että kun kyse on luonnonolosuhteista, ei Suomi voi niille edes teoriassa mitään.

– Silloin se, että tätä alusluokkaa ei huomioitaisi, on pelkästään rangaistus. Sitä emme voi hyväksyä.

Talviolojen alukset kuluttavat enemmän

Kysymys on Suomelle olennainen, sillä Suomen Varustamot ry:n mukaan Suomen ulkomaankaupasta lähes 90 prosenttia kulkee meritse ympäri vuoden. Järjestön toimitusjohtaja Tiina Tuurnala pitää välttämättömänä talvimerenkulun huomiointia.

Tuurnala vetoaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laskelmiin, joiden mukaan alukset kuluttavat jäissä kulkiessaan 20–60 prosenttia enemmän polttoainetta kuin avovedessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Traficom laativat Tuurnalan mukaan komissiolle esityksen talvimerenkulun huomioinnista, mutta sitä ei ole huomioitu.

– Esityksessä ehdotettiin, että vähennetään jäissä kuljetun matkan osuus ja lisäkulutus niin, että maksetaan päästömaksua kuin kuljettaisiin avovedessä eli kompensoidaan se kulutus mikä aiheutuu jäistä, Tuurnala sanoo.

Varustamoala ei arvioi lippuhintojen muutosta

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen sanoo, että talvimerenkulkua pidettiin myös virkamiespuolella esillä.

TEMin erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä sanoo myös, että vaikuttamista tullaan jatkamaan. Tällä hetkellä komission ehdotuksessa merenkulku sisällytettäisiin päästökauppaan asteittain siten, että se olisi vuonna 2026 täysimääräisesti mukana.

– Siihen kuuluisi EU:n sisäinen merenkulku, satamassa olo ja lisäksi kolmansiin maihin suuntautuvan merenkulun osalta puolet päästöistä, Eilittä avaa.

Tuurnala pitää ongelmallisina päästökauppaan kehitettäviä alueellisia ratkaisuja. Hän toivoo, että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n valmisteilla olevat päästövähennystoimet huomioitaisiin myös EU:ssa.

– Varustamoala ympäri maailmaa kannattaa ennen kaikkea globaalia sääntelyä sen takia, että se on täysin rajoista riippumaton toimiala. Kilpailuneutraliteetin takia globaalit ratkaisut olisivat aina ehdottomasti parhaita.

Tuurnala ei osaa arvioida, miten ehdotukset meriliikenteen tuomisesta päästökaupan piiriin tai vaatimus vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä vaikuttaisivat matkustajaliikenteen hintoihin.

– Hyvin vaikea sanoa tässä vaiheessa, sillä tässä aloitteessa on niin paljon avoimia ja lisäselvitystä kaipaavia asioita.

Seuraavaksi komission ehdotukset siirtyvät EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyyn.

Kommentoi

Palvelut