Joukkoteloitusoikeudenkäynnistä odotetaan lajinsa suurimpia Ruotsissa – sadat ihmiset osoittivat mieltä oikeustalon edessä

Tukholman käräjäoikeuden ulkopuolelle kokoontuneilla mielenosoittajilla oli mukanaan muun muassa kuvia Iranissa vuoden 1988 teloituksissa kuolleista ihmisistä. AFP / LEHTIKUVA

STT–TT, AFP

Ruotsissa tänään alkaneesta joukkoteloituksia koskevasta oikeudenkäynnistä odotetaan yhtä maan suurimmista lajissaan. Iranilaista Hamid Nouria, 60, syytetään kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja lukuisista murhista yli 30 vuotta sitten.

Syytteet on nostettu hyvin monen Kansan mujahedin -järjestöön kuuluneen tai järjestöä sympatisoineen vangin tappamisesta heinäkuun 30. päivän ja elokuun 16. päivän välillä vuonna 1988. Siihen aikaan syytetty toimi Karajissa sijaitsevan Gohardashtin vankilan varajohtajan apulaisena.

STT julkaisee syytetyn nimen jo tässä vaiheessa, koska häntä syytetään poikkeuksellisen vakavista teoista.

Oikeusjutussa on lähes 50 asianomistajaa. Monet niistä, jotka olivat Gohardashtin vankilan "kuolemankäytävällä" myöhäiskesästä 1988, sanovat tunnistavansa Nourin tämän puhetavasta.

– Tällaisena kesäpäivänä 33 vuotta sitten istuin kuolemankäytävällä. Silloin kuulin tämän miehen kutsuvan ystäviäni teloitukseen. Tulen ajattelemaan heitä, kun vihdoin pääsen todistamaan, sanoo TT:lle Nasrullah Marandi, yksi asianomistajista.

Toiset kertovat muistavansa Nourin kasvot tilanteista, joissa hän joko kidutti heitä tai tarkkaili muiden vankilatyöntekijöiden suorittamaa kidutusta.

– Uskoimme kuolevamme. Ei ollut mitään menetettävää, joten kurkistimme silmäsiteen raosta. Pahinta, mitä saattoi tapahtua, oli se, että meitä lyötiin, Marandi sanoo.

Hän muistelee, kuinka kymmenestä kahteentoista nimeä huudettiin kerralla ja heidät vietiin viereiseen saliin. Se oli viimeinen kerta, kun hän näki heidät. Viikkoja myöhemmin, kun hengissä selvinneet vangit vietiin saliin, he näkivät merkkejä hirttoköysistä katossa.

Nouri kiistää juristiensa välityksellä sekaantuneensa joukkoteloituksiin.

Oikeutta käydään kevääseen asti

Lähes sadan oikeudenkäyntipäivän aikana huhtikuun puoleenväliin asti tullaan kuulemaan muun muassa 49:ää asianomistajaa. Syyttäjien mukaan asianomistajien saama kohtelu joukkoteloitusten yhteydessä on rinnastettavissa kidutukseen.

Lisäksi tullaan kuulemaan tusinan verran todistajia. Yhteensä reilut 70 ihmistä eri puolilta Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja Australiaa on kutsuttu kertomaan kokemuksistaan.

Useimmat heistä ovat joutuneet samantyyppisen kohtelun kohteiksi kuin asianomistajat. Muut poliittisina vankeina olleet lasketaan todistajiksi, koska oikeusjuttu koskee vain Kansan mujahedin -järjestöön kytköksissä olevia henkilöitä, jotka ovat joutuneet Iranin valtion teloittamiksi.

Mielenosoittajia vastassa

Syytetyn saapuessa oikeuteen häntä odotti satoja mielenosoittajia, jotka kantoivat valokuvia teloituksissa kuolleista. Mielenosoittajat vaativat Ruotsin oikeuslaitosta sekä kansainvälistä oikeutta tuomitsemaan Iranin tuoreen presidentin Ebrahim Raisin, jota aktivistit syyttävät osallistumisesta laittomiin teloituksiin.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat pitkään kampanjoineet saadakseen oikeutta arviolta 5 000 vangille, jotka väitetysti tapettiin ajatollah Ali Khamenein käskystä 1980–88 käydyn Iranin ja Irakin välisen sodan lopussa.

Ruotsalaiset oikeusvirkamiehet uskovat, että tämä oikeudenkäynti on ensimmäinen, jossa jotakuta syytetään näistä teloituksista.

Syytettyä houkuteltiin Ruotsiin luksusristeilyllä

Ruotsalaisviranomaiset saivat tiedot väitetyistä rikoksista useasta kymmenestä kantelijasta koostuvalta ryhmältä sekä entiseltä poliittiselta vangilta Iraj Mesdaghilta. Kerättyään tuhansia sivuja todisteita syytettyä iranilaismiestä vastaan Mesdaghi houkutteli tämän Ruotsiin lupaamalla tälle luksusristeilyn.

Ruotsin yleisen toimivallan periaatteen mukaan maan tuomioistuimet voivat tuomita henkilön murhan tai sotarikosten kaltaisista vakavista syytteistä riippumatta siitä, missä väitetyt rikokset ovat tapahtuneet.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun vainoojia on tuotu oikeuden eteen toisessa maassa, Mesdaghi sanoi AFP:lle.

Vuonna 2019 Ruotsiin vierailulle tullut 60-vuotias syytetty pidätettiin heti saapumisensa jälkeen Arlandan lentokentällä, ja hän on ollut siitä saakka tutkintavankeudessa. Mies kiistää kaikki syytteet.

Oikeudenkäynnin odotetaan kestävän ensi kevääseen.

Tulenarka tapaus Iranissa - jopa presidenttiä epäillään osallisuudesta

Syytteessä oleva Nouri toimi juristina, ja hänen epäillään valinneen eräänlaisen tuomioistuimen eteen joutuneita ja sittemmin teloitettuja henkilöitä vankiloista. Syytteen mukaan hän oli myös ollut mukana mahdollistamassa vankien kidutusta ja muuta epäinhimillistä kohtelua.

Miehen epäillään osallistuneen satoihin teloituksiin, mutta varsinaisessa syytteessä on nimetty 110 uhria.

Tapaus on erityisen tulenarka Iranissa, jossa aktivistit syyttävät nykyiseen hallitukseen kuuluvia henkilöitä – myös maan uutta presidenttiä – osallisuudesta teloituksiin.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syytti päätuomarina toiminutta Raisia vuonna 2018 kuulumisesta "kuolemakomissioon", joka oli salaisten teloitusten takana. Järjestön mukaan Iranissa hirtettiin loppukesästä 1988 ihmisiä muun muassa lyhtypylväisiin sekä ammuttiin lukematon määrä maan hallintoa vastustaneita ihmisiä. Raisi on kiistänyt osallisuutensa teloituksiin.

Viime toukokuussa yli 150 henkilöä vaati kansainvälistä tutkimusta vuonna 1988 suoritetuista teloituksista. Vetoomukseen osallistui muun muassa Nobel-palkinnon voittajia, entisiä valtionpäämiehiä ja YK:n virkamiehiä.

Kommentoi

Palvelut