Muoviroskaa ympäristössä vähentämään pyrkivä EU-direktiivi ei ole aukoton – "Pillit ja pumpulipuikot on helppo korvata, mutta elintarvikepakkauksissa tilanne on toinen"

Direktiivi koskee pillien ja pumpulipuikkojen lisäksi myös syömävalmiin ruuan elintarvikepakkauksia eli muun muassa take away -pakkauksia, valmissalaattien sekä valmiiden voileipien pakkauksia. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Elise Aaltonen / STT

Muoviroskan vähentämiseen pyrkivä EU-direktiivi ei ole loppuun asti mietitty, katsoo elintarviketieteiden yliopistonlehtori Hanna Koivula Helsingin yliopistosta.

Maanantaina voimaan astuneessa direktiivissä haasteita aiheuttaa muun muassa tiukka muovin määritelmä, joka rajaa pois mahdollisia ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.

Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola taas kertoo, että direktiivin tulkinta on epävarmaa. Kaupan alan yritykset eivät esimerkiksi ole saaneet vastauksia siihen, mitkä tuotteet tarkalleen ottaen ovat direktiivin piirissä.

Korvaavia materiaaleja ei välttämättä ole olemassa

Koivula kertoo, että direktiivi koskee pillien ja pumpulipuikkojen lisäksi myös syömävalmiin ruuan elintarvikepakkauksia eli muun muassa take away -pakkauksia, valmissalaattien sekä valmiiden voileipien pakkauksia.

– Vaikka ajatus direktiivissä on hyvä, on se myös ongelmallinen, sillä pakkaus vaikuttaa myös ruuan säilyvyyteen sekä tuotantoon. Korvaavia materiaaleja ei välttämättä ole olemassa, Koivula sanoo.

Hän kertoo, että muovin määritelmä on direktiivissä tiukka, minkä vuoksi monet uudetkin muovia korvaamaan kehitetyt biopohjaiset materiaalit määritellään direktiivin mukaan muoviksi. Samoin, vaikka pakkaus olisi yli 90-prosenttisesti kuitupohjainen, määritellään tuote silti muoviksi.

– Ei ole loppuun asti tutkittu myöskään sitä, miten ympäristöystävällisiä korvaavat materiaalit ovat, koska direktiivissä on lähdetty roskaaminen edellä.

Koivulan mukaan olisi tärkeää, että direktiivin säätäjät kuuntelisivat tarkemmin alan asiantuntijoita.

– Olisi tärkeää, että EU:n tasolla ymmärrettäisiin paremmin materiaaleja ja päätösten monimutkaisia syy-seurausyhteyksiä. Tahtotila on kuitenkin kaikilla sama, että luonnonvaroja käytettäisiin fiksummin, Koivula sanoo.

Pakkausmateriaaleja on kehitetty kiireellä

Koivula kertoo, että korvaavia pakkausmateriaaleja on kehitetty kiivaasti, ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti edelleen. Monet materiaalitoimittajat tekevät paljon töitä kehittääkseen uusia ratkaisuja, mutta direktiivin tulkinta tuo eteen esteitä.

Pillit ja pumpulipuikot on Koivulan mukaan helppo korvata, mutta elintarvikepakkauksissa tilanne on toinen. Esimerkiksi kartonkimukit ovat direktiivin mukaan muovituotteita. Niissä on merkintävaatimuksia, mutta jotta kartonkimuovissa voi juomaa pitää, täytyy olla jokin ohut muovikerros, jotta kuitu ei kastu. Nyt se lasketaan muovituotteeksi.

Koivulan mukaan muovin ominaisuudet elintarvikepakkauksissa ovat tärkeitä erityisesti säilyvyysaikojen keston kannalta.

– Täytyisi muistaa myös, että pakkaus mahdollistaa ruuan saatavuuden erilaisten matkojen päästä ja pakkaus suojaa elintarviketta. Täytyisi enemmän valistaa ihmisiä siitä, mihin ja miten pakkauksia käsitellään, Koivula sanoo.

Pakkausala on verkostoitunutta ja kaiken kanssa tekemisissä. Valmistajan, kaupan ja kuluttajan intressit vaikuttavat pakkausalalla, mutta se linkittyy myös jätehuoltoon.

Koivula kertoo, että maailmalla muovipusseille sekä aiemmin ilmaisille muovituotteille on tullut hintaa. Erilaisia toimenpiteitä muovin keräämiseen ja kierrättämiseen edistetään voimakkaasti eri puolilla maailmaa.

– Roskaa kertyy meriin paljon, sillä kaikissa maissa ei ole jätteidenkäsittelyinfrastruktuuria. Direktiivillä saadaan jonkin verran turhaa muovia pois, mutta kokonaishaaste on niin iso, että pelkkä direktiivi ei sitä ratkaise, Koivula sanoo.

Yritysten kysymyksiin ei ole saatu vastauksia

Myös Kaupan liiton Ola nostaa esiin direktiiviin liittyviä ongelmia. Suomessa on Olan mukaan tilanne, jossa lainsäädäntö on voimassa ja vaatimukset ovella eikä yritysten kysymyksiin lain tulkinnoista ole saatu vastauksia.

Ola kertoo, että Euroopan komissio julkaisi osan toimeenpanon valmistelun suuntaviivoista myöhässä. Muun muassa suuntaviivat direktiivin soveltamisalaan kuuluvista tuotteista julkaistiin yli kymmenen kuukautta myöhässä. Tämä on Olan mukaan aiheuttanut suuria ongelma niin yrityksille kuin kansallisille viranomaisillekin.

– Komission ohje direktiivin soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on niin heikkotasoinen, ettei yritysten tai viranomaisten ole mahdollista linjata, onko jokin tuote direktiivin piirissä vai ei. Tämä on kaikille tahoille suuri ongelma, Ola kertoo.

Olan mukaan kertakäyttömuovidirektiivillä yritettiin ratkaista muoviongelmaa ymmärtämättä, mitä hyviä puolia materiaalilla on. Hän mainitsee myös paperipillien riskistä lapsille, mistä Ruokavirasto varoitti vanhempia.

Lisäksi hän kertoo, että tuottajien eli yritysten on lähes mahdotonta ohjata tai vaikuttaa loppukuluttajan roskaamiseen.

– Kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen, mitä roskaamisen estäminen paljolti on, on tehokkainta aloittaa kouluissa, miten Suomessa onkin järkevästi toimittu, Ola sanoo.

Kaupan alan yritykset ovat aktiivisesti tiedottaneet asiasta muun muassa erilaisten viestintäkampanjoiden, asiakaslehtien Internet-sivujen ja sosiaalisen median viestintäkanavien avulla.

Ola kritisoi sitä, että direktiivissä roskaantumisen estämisen vaikuttamistyö on tuotteiden osalta ulkoistettu yrityksille. Hänen mukaansa sen olisi pitänyt edelleen olla valtion ja kuntien tehtävä.

– Sen sijaan, että opastetaan ja kannustetaan toimimaan oikein, lajittelemaan jätteet asianmukaiseen kierrätykseen, kehitettiin direktiivissä kilpikonnamerkki, joka heikoimmillaan voi johtaa harhaan ja aiheuttaa väärinkäsityksiä, Ola lisää.

Direktiivi astui voimaan maanantaina

EU-direktiivin mukainen asetus astui voimaan maanantaina. Asetuksessa säädetään tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä esimerkiksi tuotekielloin ja merkinnöin. Tuotekiellot koskevat esimerkiksi kertakäyttöisiä muovisia ruokailuvälineitä, pillejä ja vanupuikkoja. Merkintävaatimuksella tarkoitetaan tuotteeseen laitettavaa tiettyä kuvamerkintää ja tiettyä tekstiä, joista ilmenee, että tuote sisältää tai on tehty muovista. Tämä vaatimus koskee esimerkiksi terveyssiteitä, mukeja ja suodattimellisia tupakkatuotteita.

Direktiivi edellyttää erilaisia toimia tuotteesta riippuen. Niitä voivat olla esimerkiksi kulutuksen vähentäminen ja erilliskeräysvaatimukset. Suomen on toteutettava direktiivin vaatimukset sellaisenaan. Toteutumista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

Materiaaleja on korvattu esimerkiksi paperilla

Yliopistonlehtori Koivula muistuttaa, että direktiivin tarkoituksena on vähentää meressä olevia roskia.

– Ensin on analysoitu, millaista roskaa rannoilta löytyy, ja sitten on pohdittu, miten ja millä roskaksi päätyneen muovin voi korvata.

Koivula kertoo, että tällä hetkellä pilleissä korvaavat vaihtoehdot ovat joko kestokäyttöiset metallista tai lasista valmistetut pillit tai paperilla ja kuitupohjaisilla ratkaisuilla valmistetut pillit. Samoja ratkaisuja on käytetty myös pumpulipuikoissa sekä ilmapallotikuissa.

– Kieltolistalla osa tuotteista on helposti korvattavia, joille löytyy korvaava materiaali olemassa olevista materiaaleista, Koivula kertoo.

Koivulan mukaan roskat joko karkaavat mereen tai ne päätyvät sinne ihmisten toimien johdosta. Suomessa tupakan tumpit ovat Koivulan mukaan yksi yleisimpiä roskia, joita rannoilta löytyy.

– Meren ja vesistöjen roskatilannetta ei helpota se, että ihmiset heittävät katuviemäriin roskia ajatellen, että ne menevät puhdistukseen. Usein hulevedet roskineen kuitenkin päätyvät lähimpään vesistöön, Koivula sanoo.

Kaupan alalla on useita ympäristöystävällisiä tavoitteita

Kaupan liiton Ola kertoo, että yritykset ovatkin lisänneet valikoimiinsa muun muassa uusiutuvista materiaaleista valmistettuja pillejä. Muoviset pillit poistuvat Olan mukaan valikoimasta ajan kanssa, kun vanhaa varastoa myydään pois.

– Kaupan yritykset ovat tehneet jo pitkään vapaaehtoisesti työtä muovin käytön vähentämiseksi ja sen kierrätyksen edistämiseksi, Ola kertoo.

Ylipakkaamista ja turhia pakkauskerroksia vältetään. Yritykset ovat muun muassa asettaneet itselleen tiukkoja tavoitteita omien merkkituotteiden pakkausten kierrätettävyyden, uudelleen käytettävyyden ja biohajoavuuden osalta.

Uusiutuvia pakkausmateriaaleja käytetään Olan mukaan yhä enemmän. Asiakkaita opastetaan muovien vastuullisessa käytössä ja kierrätyksessä.

Ola kertoo, että yritykset osallistuvat aktiivisesti tutkimushankkeisiin, kuten esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamaan Package-Heroes-hankkeeseen. Hankkeessa pyritään vuoteen 2023 mennessä löytämään ratkaisuja, joiden avulla elintarvikepakkauksista syntyvää jätekuormaa tulevaisuudessa vähennetään.

– Jotta tämä tavoite pystytään saavuttamaan, kerätään hankkeessa tietoa pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen ympäristövaikutuksista, keinoista kaupallistaa uusia pakkausinnovaatioita sekä ymmärrystä kuluttajien mieltymyksistä ja erilaisista muutoksen hidasteista, Ola sanoo.

Lisäksi kaupan yrityksiä on mukana elintarvikeketjun vapaaehtoisessa materiaalisitoumuksessa, jonka tavoitteita ovat muun muassa pakkauksia innovoimalla vähentää ruokahävikkiä elintarvikeketjussa. Materiaalisitoumuksen tavoitteeseen kuuluu myös kotitalouksien ruokahävikin vähentäminen sekä kierrätyksen lisääminen.

– Elintarvikealan sitoumus kattaa huomattavan osan elintarvikeketjusta. Elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja pakkausalan, Ola kertoo.

Kommentoi

Palvelut