Valtioneuvosto hyväksyi uuden puolustusselonteon, Suomen turvallisuusympäristön arvioidaan säilyvän jännitteisenä

Selontekoa esitellyt puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) nosti esiin muun muassa tarpeen huolehtia kyberpuolustuksen kehittämisestä sekä Puolustusvoimien henkilöstöresurssien riittävyydestä. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Suomen järjestyksessä toinen erillinen puolustusselonteko hyväksyttiin torstaina valtioneuvoston istunnossa. Selontekoa esitellyt puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) nosti esiin muun muassa tarpeen huolehtia kyberpuolustuksen kehittämisestä sekä Puolustusvoimien henkilöstöresurssien riittävyydestä.

Selonteossa nostetaan esiin myös Suomen arktisten lähialueiden lisääntynyt strateginen merkitys, Pohjois-Euroopan puolustuksen hahmottaminen kokonaisuutena sekä lisääntyneen suurvaltakilpailun heijastuminen Suomeen.

– Itämeri, arktiset alueet ja Pohjois-Atlantin meriyhteydet linkittyvät toisiinsa. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen yhdellä alueella voi johtaa nopeasti sotilaallisen toiminnan lisääntymiseen myös muilla alueilla, Kaikkonen selvitti.

Hänen mukaansa Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennustettavana selontekokauden eli noin vuosikymmenen tästä eteenpäin.

– Toimintaympäristön asettamat haasteet puolustukselle eivät ainakaan vähene, Kaikkonen perusteli.

"Nykyinen henkilöstömäärä ei riitä"

Kaikkosen mukaan puolustusselonteon linjauksilla ja niiden toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustusvalmius ja torjuntakyky vastaavat muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia. Selonteon mukaan Suomen turvallisuusympäristö edellyttää vähintään nykytasoisen puolustusvalmiuden ylläpitämistä.

Uusina ulottuvuuksina Suomen toimintaympäristössä korostuvat perinteisten maa-, meri- ja ilmaulottuvuuden lisäksi myös kyber- ja informaatiotoimintaympäristöt sekä avaruus.

– Kyberpuolustustamme on vahvistettava, ja sille on varmistettava toimintaympäristömme edellyttämät työkalut, Kaikkonen sanoi.

Puolustusministerin mukaan puolustuksen kehittämistä ohjaavat lähivuosina kolme keskeistä kokonaisuutta: vahva oma asevelvollisuuteen perustuva puolustus, paremmaksi kehitettävä kyky vastata laaja-alaiseen (hybridi- ja sotilaalliseen) vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä kansainvälisen puolustusyhteistyön jatkaminen.

Kaikkosen mukaan edellä mainittujen toteuttaminen ei onnistu ilman riittäviä resursseja, ja hän totesikin olevansa huolissaan Puolustusvoimien henkilöstön mitoituksesta ja jaksamisesta.

– Nykyinen henkilöstömäärä ei pidemmällä tähtäimellä yksinkertaisesti riitä, ministeri totesi.

Selonteon linjauksen mukaan Puolustusvoimien henkilöstön määrää kasvatetaan asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä.

Paikallisjoukoille lisää valmiutta ja varustusta

Puolustusselonteko uudistaa myös Puolustusvoimien joukkorakennetta. Sodan ajan joukkojen vahvuus pysyy ennallaan, mutta ne jaetaan jatkossa operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin. Paikallisjoukkojen määrää lisätään vuodesta 2025 alkaen muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi.

Puolustusvoimain komentajan kenraali Timo Kivisen mukaan muutos luo paremman kyvyn suunnata Maavoimien operatiivisia joukkoja joustavasti tarpeen mukaan koko maan alueelle. Samalla paikallispuolustuksesta kehitetään nykyistä paremmin koko maan kattava kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista. Viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli korostuvat

– Uudistuksessa paikallisjoukkojen määrä kasvaa ja niiden valmiutta ja varustusta lisätään. Paikallisjoukoissa hyödynnetään aiempaa paremmin reserviläisten paikallistuntemus ja siviilissä hankittu osaaminen, Kivinen kuvaili.

Venäjästä karu arvio, ympäristöasiat mukana

Kaikkonen totesi tiedotustilaisuudessa, ettei luonnehtisi uutta selontekoa yllätysten paperiksi vaan vakauden ja pitkäjänteisyyden linjaksi. Tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista allekirjoittaa kuvauksen.

Vanhasen mukaan esimerkiksi pohjoisen Euroopan nostaminen esiin yhtenä sotilasstrategisena kokonaisuutena oli aiempaa selvemmin muotoiltu perustelu sille, miksi Suomi on ryhtynyt tekemään kansainvälistä puolustusyhteistyötä eri kokoonpanoissa. Puolustuspolitiikka ja puolustusyhteistyön käytännöt kytkeytyvät nyt selonteon tekstissä selkeämmin toisiinsa.

– Onhan sekin kiinnostavaa, että siinä mainittiin ensimmäistä kertaa, miten Suomi on valmis antamaan ja vastaanottamaan apua EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen ja yhteisvastuulausekkeen mukaisesti. Sehän ei tarkoita automaattisesti sotilaallista apua, mutta on strateginen viesti ulospäin, että Suomi näkee EU:lla olevan jonkinlaista puolustuksellista ulottuvuutta, Vanhanen sanoo.

Venäjän osalta puolustusselonteon kuvailu on karu. Sen mukaan Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.

– Sotilaallisen voiman käyttö säilyy keskeisenä Venäjän keinovalikoimassa, eikä sen käyttöä tai sillä uhkaamista voida sulkea pois. Venäjä on sijoittanut Suomen lähialueille viime vuosien aikana teknologisesti kehittyneimpiä asejärjestelmiään ja entistä suorituskykyisempiä joukkojaan, selonteossa todetaan.

Uutta selonteossa oli myös muun muassa se, että kestävä kehitys ja ympäristö oli saanut siihen oman alalukunsa. Siinä todettiin Puolustusvoimien jatkavan ympäristövastuullisuuden kehittämistä sekä tukevan valtioneuvoston hiilineutraalisuustavoitteita puolustuskyvystä tinkimättä.

Uuden puolustusselonteon antaminen eduskunnalle lykkääntyi viime keväästä tähän syksyyn koronapandemian takia. Nyt julkaistu selonteko on järjestyksessä vasta toinen, edellinen julkaistiin vuonna 2017.

Kommentoi

Palvelut