Yli puolet OAJ:n kyselyyn vastanneista opettajista on harkinnut alanvaihtoa korona-aikana – konkreettista näyttöä opettajien massalähdöstä ei kuitenkaan ole

Korona-aika on saanut yli puolet Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) kyselyyn vastanneista opettajista pohtimaan alanvaihtoa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Anniina Korpela / STT

Korona-aika on saanut yli puolet Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) kyselyyn vastanneista opettajista pohtimaan alanvaihtoa.

Muutos huonompaan opettajien työssä jaksamisessa on ollut nopea. Edellisen kerran OAJ selvitti opettajien ja esihenkilöiden korona-ajan kokemuksia kesäkuun alussa. Tuolloin joka kolmas kyselyyn vastannut kertoi pohtineensa alanvaihtoa korona-aikana. Tänä syksynä tehdyssä kyselyssä jo 57 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista kertoi harkinneensa alanvaihtoa viimeisen vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista peruskoulun opettajista osuus oli 59 prosenttia.

Korona-aikana kertyneeseen oppimisvelkaan havahtuminen on OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan kantava syy siihen, miksi yhä useampi opettaja on päätynyt harkitsemaan alanvaihtoa.

– Kesän alussa ajateltiin, että aika on ollut kuormittavaa, mutta kesä on edessä ja pääsee lepäämään. Syksyllä huomattiin kuinka paljon lisätyötä koronan seurauksena oikeasti on, Luukkainen kertoo STT:lle.

Korona-aikana kertyneen hyvinvointi- ja osaamisvajeen myötä opettajat ovat Luukkaisen mukaan menettäneet hallinnan tunteen työstään.

– Työmäärän jatkuvan nousun takia kamelin selkä on katkennut.

Opettajien alanvaihtamista ei ole havaittavissa

OAJ:lla ei ole tilastoa korona-aikana alanvaihtoon päätyneistä opettajista. Luukkaisen mukaan on olemassa kuitenkin todellinen uhka, että Suomessa voi pian olla vaikeuksia löytää opettajia. Esimerkiksi Ruotsissa kärsitään pahasta opettajavajeesta.

– Uhka on mahdollinen, mutta se ei ole meillä vielä käsissä. Nyt on tehtävä toimenpiteitä, että näin ei kävisi, Luukkainen sanoo.

Neuvottelupäällikkö Hannu Freund Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä pitää OAJ:n uhkakuvia opettajapulasta liioiteltuina. Kuntien opetushenkilöstön vaihtuvuus on KT:n vuoden 2020 tilastojen mukaan pysynyt erittäin vähäisenä.

– Jos opettajilla on sellainen tunne, että he ovat rasittuneita, ei se ainakaan näy missään vaihtuvuustilastoissa. Vain noin kolme prosenttia vakituisista opettajista vaihtaa pois alalta vuosittain, mikä on selvästi alle kuntasektorin keskiarvon, Freund sanoo.

Opettajasaatavuudessa on jo entuudestaan ollut jostain opettajaryhmistä alueittain pulaa. Kyseessä on kuitenkin lähinnä kelpoisuusvaatimuksiin liittyvä alueellinen ongelma. KT:stä kerrotaan, että rekrytointiongelmia aiheuttavat lakisääteisten kelpoisuusehtojen joustamattomuus ja henkilöstömitoitukset. Freundin mukaan kelpoisuusehtojen joustamattomuus näkyy varsinkin aineenopetuksessa.

Ainoa suurempi yksittäinen ryhmä, jossa opettajasaatavuudessa on ongelmia, löytyy Freundin mukaan varhaiskasvatuksesta.

– En sanoisi, että meillä on yleinen opettajapula.

Alanvaihtoa pohditaan eniten varhaiskasvatuksessa

Yleisintä alanvaihdon harkitseminen on kaikkein pienimpien lasten parissa työskentelevillä. OAJ:n selvityksen mukaan alanvaihtoa harkitsevat eniten varhaiskasvatuksen opettajat (63 prosenttia vastaajista).

Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta vahvistaa, että varhaiskasvatuksessa kärsitään työvoimapulasta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Ongelma on laajentunut myös muualle Suomeen.

– Varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa, mutta se ei missään tapauksessa ole pelkästään kiinni alanvaihtoon liittyvistä kysymyksistä. Ei vain ole riittävästi opettajia saatavilla, Lahtinen sanoo.

Yksiselitteistä ratkaisua hänellä ei ole ongelmaan tarjota. Lahtisen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijäpulaa voitaisiin yrittää parantaa palkkoja korottamalla ja työoloja parantamalla.

– Tartuntatautilain mukaiset toimenpiteet, joita vielä joudutaan tekemään, haastavat toimintaa koko ajan. Tietenkin se on kuormittanut henkilöstöä, Lahtinen kertoo.

Lisääntynyt työmäärä kuormittaa opettajia

OAJ:n selvityksen perusteella suurimpina syinä opettajien alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus (83 prosenttia kaikista vastaajista), työmäärän lisääntyminen (67 prosenttia vastaajista) ja palkkataso (50 prosenttia vastaajista).

Freund KT:stä uskoo opettajien työaikajärjestelmän liittyvän alan kuormittavuuteen. Opettajilla on valta päättää omasta työtuntimäärästään koulun ulkopuolisissa tehtävissä. Säännöllisen viikkotyöajan puuttuessa opettajan työtaakka voi muodostua huomattavan kuormittavaksi.

– Vaikka rehtori tai työnantajaedustaja yrittäisi saada työmäärää kohtuulliseksi, he eivät voi suoraan asiaan vaikuttaa. Opettajat ovat monesti tunnollisia, ja jos opettaja ei itse onnistu rajaamaan töitänsä, niin ongelmia voi syntyä, Freund sanoo.

Luukkaisen mukaan kuormittavuutta voitaisiin vähentää ensisijaisesti palkkaamalla lisää työtä tekeviä käsiä.

– Tarvitaan lisää opettajia, rehtoreita ja apulaispäiväkodin johtajia. Hyvin suuria ryhmäkokoja pitää myös pystyä pienentämään.

Tukea tarvitaan Luukkaisen mukaan myös opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen. Hänen mukaansa korona on tuonut päivänvaloon ongelmat lisätukea tarvitsevien lasten opetuksessa.

Myös palkkakysymys nousee myös yhtenä ratkaisuna. Luukkaisen mukaan opettajien palkka ei vastaa työn vaativuutta ja sen edellyttämää koulutusta.

OAJ lähetti elo-syyskuun taitteessa verkkokyselyn satunnaisotannalla runsaalle 20 000:lle jäsenelleen. Kyselyyn vastasi runsaat 2 600 opettajaa. Tulosten virhemarginaali on 1,9 prosenttia suuntaansa.

Kommentoi

Palvelut