Euroopan komissio on esitellyt uuden suunnitelman ihmissalakuljetuksen torjumisesta. Komissio haluaa puuttua salakuljetukseen muun muassa nykyisiä keinoja tehostamalla ja parantamalla tiedonvaihtoa jäsenmaiden ja EU-virastojen välillä.
Lisäksi EU-komissio on ilmoittanut haluavansa tiukentaa valkovenäläisten virkamiesten mahdollisuuksia saada EU-viisumi vastalauseena Valko-Venäjän toimille. Valko-Venäjä on luonut painetta Liettuan, Latvian ja Puolan vastaisille rajoilleen masinoimalla pakolaisia ja siirtolaisia pyrkimään kohti EU:ta.
Viisumisääntöjen kiristäminen on sisäasiainkomissaari Ylva Johanssonin mukaan keino pyrkiä tukahduttamaan uudenlainen ilmiö valtion tukemasta salakuljetuksesta.
EU-komissio on jo aiemmin tuominnut siirtolaisten käyttämisen painostuskeinona ja kutsunut Valko-Venäjän toimia hybridihyökkäykseksi, jonka tavoitteena on Euroopan vakauden horjuttaminen.
EU on jo aiemmin asettanut pakotteita muun muassa Valko-Venäjän itsevaltaista johtajaa Aljaksandr Lukashenkaa ja tämän lähipiiriä vastaan. Pakotteet sisältävät varojen jäädytyksiä sekä matkustuskieltoja. Lisäksi EU on kohdistanut talouspakotteita Valko-Venäjälle tärkeisiin vientituotteisiin.
Valko-Venäjä alkoi usuttaa kesällä EU:n rajoille erityisesti siirtolaisia, joita se on lennättänyt varta vasten Irakista. EU:lta tullut paine on tyrehdyttänyt kyseiset lennot, mutta Johansson uskoo, että Valko-Venäjä saattaa vielä kääntyä muiden maiden puoleen jatkaakseen toimiaan.
Jatkuvaa painetta
Johansson ja komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas toivovat EU-instituutioiden pistävän vauhtia maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamiseen. Komissio esitteli tuoreimman yrityksen uudistuksesta noin vuosi sitten, mutta paketin käsittely EU-koneistossa on edennyt hitaasti.
Erityisesti EU:n jäsenmaiden on ollut vaikeuksia löytää yhteistä kantaa uudistuksen keskeisiin kysymyksiin.
Parin viikon takaisessa puheessaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvaili käsittelyn etenemistä tuskallisen hitaaksi. Von der Leyen kehotti parlamenttia ja jäsenmaita nopeuttamaan toimiaan.
Varapuheenjohtaja Schinasin mukaan uutta lainsäädäntöä tarvitaan kipeästi, koska muuttoliikkeeseen kohdistuu jatkuvia paineita. Hän nostaa esimerkiksi Välimeren ylittäjät sekä heikentyneen tilanteen Afganistanissa.
Schinas ei kuitenkaan odota Eurooppaan suuntaavien turvapaikanhakijoiden määrän nousevan välittömästi Afganistanin tilanteen vuoksi.
– Kyse ei ole vuoden 2015 toistumisesta, Schinas vakuutti tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Schinasin mukaan EU tekee yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta Afganistanista lähteneitä pystytään tukemaan jo Keski-Aasiassa. Schinas toivoo, että myös Turkilla olisi myönteinen rooli afganistanilaispakolaisten auttamisessa.
---
Lähteenä myös AFP.