Pankkien pääomavaatimukset kasvavat tulevina vuosina, kun Euroopan unionissa viimeistellään pankkisääntelyn toimeenpanoa. Euroopan komissio julkisti tänään esityksensä, joka puuttuu muun muassa siihen, miten pankkien tulee arvioida taseissaan olevia riskejä.
Tavoitteena on varmistua siitä, että sisäisiä riskinarviointimalleja käyttävät pankit eivät aliarvioi riskejään ja että niillä on riittävästi pääomaa riskien kattamiseen.
Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis vakuutti ennen julkistusta, että komission tavoitteena on, ettei sääntely johda lainansaannin tai ehtojen merkittävään kiristymiseen.
Komissio arvioi, että uudet säännöt kasvattaisivat pankkien pääomavaatimuksia keskimäärin alle yhdeksän prosenttia siirtymäajan loppuun vuoteen 2030 mennessä. Sääntelyn astuessa voimaan vuonna 2025 vaikutus olisi alle kolme prosenttia.
Dombrovskisin mukaan on tärkeää, että pankit pystyvät jatkamaan luotonantoaan etenkin nyt, kun talous toipuu koronakriisistä. Komission esitykseen kuuluukin yksityiskohtia, jotka tukevat pankkien luotonantoa pienille ja keskisuurille yrityksille.
STT oli mukana, kun Dombrovskis esitteli pankkisääntelyn viimeistä vaihetta eurooppalaismedialle videopuhelun välityksellä.
Hän huomautti, että koronakriisissä on nähty tähän mennessä toimeenpannun pankkisääntelyn osoittautuneen tarpeelliseksi.
– Pankit ovat yleisellä tasolla olleet paremmin valmistautuneita kohtaamaan kriisin, jonka olemme nyt kohdanneet, Dombrovskis sanoi.
– Tällä kertaa pankit eivät ole olleet osa ongelmaa, vaan ne ovat olleet osa ratkaisua.
Kohteena sisäisiä malleja käyttävät pankit
Euroopassa pankkiala on kampanjoinut uusia pääomavaatimuksia vastaan. Euroopan keskuspankki sen sijaan on liputtanut sääntelyn aikataulun mukaisen toteuttamisen puolesta.
Etujärjestö Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertoi STT:lle ennen komission julkistusta, että keskeisin kiistankohde asiassa on ollut niin sanottu kokonaisriskipainolattia, joka koskee niitä pankkeja, jotka käyttävät sisäisiä malleja riskinarviointiin.
Riskipainolattia määrittelee, miten paljon riskiä pankin saamisiin vähintään sisältyy ja kuinka paljon pankilla täytyy sen seurauksena olla taseessa omia varoja suojana mahdollisia luottotappioita vastaan.
Pohjoiseurooppalaisissa pankeissa käytetään yleisesti sisäisiä malleja riskinarvioinnissa. Mattila huomauttaa, että vaikka mallit ovat pankkien sisäisiä, niillä on aina valvojan hyväksyntä.
– Mallien tekeminen ja ylläpitäminen maksaa. Sen takia etenkin pienemmät pankit eivät yleensä niitä edes lähde kehittämään, vaan niitä on lähinnä suuremmilla pankeilla käytössä. Tosin meillä Suomessa esimerkiksi Aktia ja Ålandsbanken osin käyttävät näitä malleja. Ja toki OP ja Nordea , Mattila kertoi.
Pääomavaatimusten mahdollisen kasvun tarkkaa vaikutusta esimerkiksi asuntolainojen saantiin tai ehtoihin ei Mattilan mukaan tässä vaiheessa voi vielä ennakoida. Lainojen saantiin vaikuttaa viime kädessä pankkien välinen kilpailu.
EU tarkkailee Yhdysvaltojen ja Britannian linjauksia
Dombrovskisin mukaan komission esitys toimeenpanosta noudattaa kansainvälistä pankkisääntelyä uskollisesti, mutta ottaa samalla huomioon tietyt eurooppalaiset erityispiirteet.
Euroopassa esimerkiksi monet pienet ja keskisuuret yrityksen luottavat investoinneissaan pankkien luotonantoon, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaavat yritykset hakevat rahoitusta usein sijoittajilta.
Yhdysvallat ja Britannia eivät ole vielä antaneet omia esityksiään siitä, miten ne aikovat toimeenpanna kansainvälisen pankkisääntelyn viimeisen vaiheen.
Dombrovskisin mukaan komissiolla on mahdollisuus hienosäätää vielä EU:n toimia, jos esimerkiksi Yhdysvallat soveltaa viimeistä vaihetta hyvin eri tavalla kuin EU.
– Jätämme liikkumavaraa säätämiseen delegoidun asetuksen kautta, jos muut eivät seuraa sääntelyä, Dombrovskis sanoi.
Komission esitys etenee seuraavaksi EU:n jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyyn.
Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on kiristetty aiemminkin. Kansainvälisen sääntelyn tiukentaminen juontaa juurensa finanssikriisiin, jonka jälkeen pankkisektoria on haluttu vahvistaa uusien kriisien varalta.