Huippukapellimestarit tienasivat koronavuonnakin muhkeat tilit, vaikka kansainvälisiä konsertteja ja suunniteltuja levytyksiä peruuntui pandemian takia. Kapellimestarilegenda ja erittäin tuottelias säveltäjä Leif Segerstam ansaitsi verotietojen mukaan yhteensä noin 274 000 euroa. Valtaosa oli ansiotuloa, pääomatulojen osuus oli vain reilut 200 euroa.
Tampere Filharmonian 36-vuotias ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali tienasi noin 268 000 euroa ansiotuloa. Hänellä ei ollut lainkaan pääomatuloa. Vahvassa kansainvälisessä nosteessa oleva Rouvali on myös Göteborgin sinfoniaorkesterin ja Lontoon Philharmonia-orkesterin ylikapellimestari. Rouvalin tulot putosivat kuitenkin koronan takia vuodesta 2019, jolloin hän tienasi lähes 400 000 euroa.
Kymmenisen vuotta Rouvalia nuorempi kapellimestarilahjakkuus Klaus Mäkelä ansaitsi 234 000 euroa, josta vajaa 4 000 euroa oli pääomatuloa. Mäkelä on Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, Oslon filharmonisen orkesterin ylikapellimestari ja Pariisin orkesterin taiteellinen neuvonantaja. Hän aloittaa Pariisin orkesterin musiikillisena johtajana ensi vuonna.
BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestari ja viime vuonna Sibelius-Akatemian orkesteri- ja kapellimestarikoulutuksen professorina aloittanut Sakari Oramo ansaitsi reilut 201 000 euroa, josta suurin osa ansiotuloa.
Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarin tehtävät tänä vuonna jättänyt Hannu Lintu ansaitsi viime vuonna yhteensä noin 193 000 euroa. Ansiotuloa siitä on noin 183 000 euroa. Lintu aloitti elokuussa Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestarina.
Orkesterit sinnittelivät
Muista Suomessa verotettavista kapellimestareista muun muassa Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari ja Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff tienasi noin 137 000 euroa, John Storgårds noin 98 000 euroa, Jaakko Kuusisto noin 93 500 euroa ja Dalia Stasevska noin 74 000 euroa. Jaakko Kuusiston niin ikään kapellimestarina ja viulistina tunnettu veli Pekka Kuusisto ansaitsi yhteensä noin 112 000 euroa, mikä oli lähes kokonaan ansiotuloa.
Joillakin suomalaisilla maailmalla tunnetuilla kapellimestareilla ei ole verotettavaa tuloa Suomessa. Heidän joukossaan on muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki.
Muun muassa Rouvali ja Lintu ovat julkisuudessa kiitelleet julkisen tuen hyödyllisyyttä. Sen ansiosta suomalaiset orkesterit pystyivät tavalla tai toisella jatkamaan toimintaansa koronasta huolimatta. Monet orkesterit esimerkiksi siirsivät konsertteja verkkoon.