Suuri valiokunta asettui hallituksen enemmistön kannalle taksonomiakysymyksessä – vihreät ja vasemmistoliitto jättivät eriävän mielipiteen

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi oli pahoillaan valiokunnan ottamasta kannasta. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Eduskunnan suuri valiokunta asettui perjantaina hallituksen enemmistön kannalle hallituksen rivejä repineessä taksonomiakysymyksessä.

Valiokunta päätyi äänin 21–4 valtioneuvoston kannan mukaisesti vastustamaan asiaa koskevan EU-säädöksen hyväksymistä.

Erikoista ratkaisussa oli se, että hallituksen rivit repesivät äänestyksessä pahasti kahtia samalla kun oppositiopuolueet äänestivät hallituksen enemmistön kannan mukaisesti.

Taksonomialla eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmällä EU pyrkii ohjaamaan sijoituksia tulevaisuudessa niin, että ne tukisivat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä hankkeita.

– Suuri valiokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan ja katsoo, että Suomen tulee äänestää delegoitua säädöstä vastaan, eduskuntatiedotus kertoi iltapäivällä Twitterissä .

SDP, keskusta ja RKP ovat vastustaneet EU:n taksonomia-asetukseen liittyvää säädösehdotusta, koska ne eivät ole olleet tyytyväisiä metsien käsittelyn teknisiin kriteereihin. Hallitus on pitänyt järjestelmän kriteerejä osin vaikeasti ymmärrettävinä ja tulkinnanvaraisina.

Tulkinnanvaraisuudesta voisi seurata, että metsätalous voisi rajautua taksonomian ulkopuolelle ja mahdollisuudet saada rahoitusta metsätalousinvestoinneille voisivat heiketä.

Vihreät ja vasemmistoliitto ovat puolestaan olleet säädösehdotuksen kannalla, ja ne jättivätkin eriävän mielipiteen suuren valiokunnan lausuntoon.

"Veronmaksajien pussi ei riitä"

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) oli kokouksen jälkeen pahoillaan valiokunnan ottamasta kannasta.

– Toivoisin, että ilmastoasioissa oltaisiin johdonmukaisia ja tuettaisiin niitä toimia, joilla ilmastonsuojelua voidaan edistää, Hassi sanoi STT:lle eduskunnassa.

Hassin mukaan taksonomian avulla voidaan luoda tieteeseen pohjautuvat kriteerit sille, mitkä asiat liiketoiminnassa voidaan lukea ilmastonsuojelutoimiksi ja mitkä ei.

Tällaiset kriteerit ovat Hassin mukaan tarpeen, sillä ilmastonmuutoksen hillintää ei pystytä rahoittamaan pelkästään veronmaksajien pussista.

– Tarvitaan mukaan myöskin yksityisbisnestä, mutta jotta ei olisi viherpesua, jolla harhautetaan sekä kuluttajia että niitä sijoittajia, jotka haluavat omat rahansa oikeasti ilmastonsuojelua edistävään bisnekseen, tarvitaan tällaiset kriteerit, Hassi painotti.

"Suomi huonontaa ympäristömainettaan"

Hassin mukaan Suomi huonontaa omaa ympäristömainettaan vastustamalla turhaan taksonomiaa. Hassi ei usko, että Suomi ja Ruotsi saavat rinnalleen riittävästi asian vastustajia, jotta se voisi EU:ssa kaatua.

Hassi veikkaa, että tulevaisuudessa taksonomialle tulee käymään samalla tavalla kuin päästökaupalle.

– 20 vuotta sitten kun EU:n komissio teki ehdotuksen, että EU:ssa aloitetaan hiilidioksidin päästökauppa, Suomessa oli suuri huuto, että tämä on Suomelle epäreilua, että Suomen teollisuus kuolee, jos tällaista tulee, Hassi muistelee.

– Tänä päivänä suunnilleen koko elinkeinoelämä pitää päästökauppaa hyvänä asiana ja on ylpeä niistä päästövähennyksistä, mitä sillä on saatu. Mutta 20 vuotta sitten samojen tahojen edustajat sanoivat, että tämä on maailmanloppu.

– Nyt väläytellään uhkakuvia ja käytetään ihmeellisiä kielikuvia, mutta sitten kun tämä on toiminnassa, todetaan että tämähän on hyvä juttu, joka ohjaa myös yksityistä rahaa sellaisiin kohteisiin, jotka turvaavat tulevaisuutta lapsille ja nuorille.

Hassin mukaan taksonomia voidaan perustellusti rinnastaa erilaisiin tuotteiden sertifikaatteihin tai vaikkapa pohjoismaiseen Joutsenmerkkiin.

– Se antaa kuluttajalle tiedon siitä, että tämä tuote täyttää tietyt kriteerit, mutta muiden tuotteiden myynti ja valmistus ei ole sekään kiellettyä.

"Suomessa on vähemmistöhallitus"

Suuren valiokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) kummasteli hallituksen hajanaisuutta taksonomiakysymyksessä.

– Meillä on Suomessa tässä asiassa periaatteessa vähemmistöhallitus. Hallituksen omat rivit hajoavat tällaisessa kansallisen edunvalvonnan kannalta kriittisessä kysymyksessä kaikissa valiokunnissa ja myös suuressa valiokunnassa, mikä Suomen kannan ratkaisee, ja hallitus luottaa siihen, että oppositio puolustaa suomalaista metsäteollisuutta, Mäkelä ihmetteli STT:lle kokouksen jälkeen.

Mäkelä kritisoi myös hallituksen myöhäistä reagointia asiaan. Tähän kiinnittivät perussuomalaisten ohella huomiota myös kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat, jotka valiokunnan lausuntoon jättämässään eriävässä mielipiteessä ilmaisivat huolensa Suomen ennakkovaikuttamisen tasosta EU:ssa.

– Tämä kanta olisi pitänyt olla jo puoli vuotta sitten tällainen, että hallitus olisi voinut neuvotella EU:ssa tätä taksonomia-asetusta meidän kannalta paremmaksi. Me olisimme voineet hankkia liittolaismaita tähän asiaan sen sijaan, että jäämme kahteen pekkaan Ruotsin kanssa äänestämään sitä vastaan, Mäkelä sanoo.

– Hallitus tekee nyt viimeinkin oikeita asioita, mutta täysin myöhässä ja hajanaisena. Tämä on johtajuuden kannalta ihan käsittämätön näytelmä.

Kommentoi

Palvelut