Valmiuslain uudistaminen käynnistyy – eduskuntapuolueet yksimielisiä

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan uudistuksen on määrä perustua laaja-alaiseen ja nykyaikaiseen käsitykseen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Valmiuslain uudistaminen käynnistyy, kertoo oikeusministeriö. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan eduskuntapuolueet ovat yksimielisiä valmiuslakiuudistuksen tarpeesta ja toteutustavasta.

Henriksson kertoo, että uudistuksen on määrä perustua laaja-alaiseen ja nykyaikaiseen käsitykseen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Laissa pitäisi hänen mukaansa tunnistaa erilaisia uhka- ja häiriötilanteita.

– Valmiuslain uudistamistyössä tulee olemaan parlamentaarinen seurantaryhmä, joka tekee keskeiset linjaukset. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää, ja toivon omalta osaltani hyvää yhteistyötä yli hallitus–oppositio-rajojen tässä merkittävässä hankkeessa, Henriksson sanoo tiedotteessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kutsui keskiviikkona eduskunnan puhemiehistön ja eduskuntapuolueiden sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajat Säätytalolle keskustelemaan valmiuslain uudistamisesta.

Valmiuslain ajantasaistamista varten on laadittu esiselvityksiä oikeusministeriön johdolla. Säätytalon keskustelussa tutustuttiin esiselvityksiin ja keskusteltiin valmiuslain uudistustarpeesta sekä uudistusta koskevan lainvalmistelutyön käynnistämisestä.

Oikeusministeriön mukaan valmiuslain uudistus sekä siihen liittyvä eri alojen lainsäädännön tarkistaminen on vaativa lainvalmistelukokonaisuus, joka koskettaa laajasti lähes kaikkia hallinnonaloja.

Nykyinen valmiuslaki tuli voimaan vuonna 2012

Valmiuslaki on keskeinen osa suomalaisen kriisilainsäädännön kokonaisuutta. Nykyinen valmiuslaki tuli voimaan vuonna 2012.

Lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata toimeentuloa ja talouselämää, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

Lain voimaantulon jälkeen uhkaksi on noussut muun muassa laajamittaisen maahantulon sekä siirtolaisten käyttäminen painostamiseen. Uhka on käytännössä noussut esiin Valko-Venäjän länsirajoilla.

Kommentoi

Palvelut