VTV:n ex-pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virkarikosoikeudenkäynti alkoi – puolustus kutsuu syytettä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä pöyristyttäväksi

Tytti Yli-Viikari Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkona. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Johanna Latvala, Maria Rosvall / STT

Syyttäjä vaatii ehdollista vankeusrangaistusta virkarikoksista syytetylle Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entiselle pääjohtajalle Tytti Yli-Viikarille. Syytteiden käsittely alkoi keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi syyttäjä vaatii, että Yli-Viikari tulee tuomita viralta pantavaksi pääjohtajan virasta, josta eduskunnan täysistunto jo irtisanoi hänet kesällä. Syyttäjä vaatii Yli-Viikarin viraltapanoa myös VTV:n ylijohtajan virasta, jos tämä tuomitaan tahallisesta rikoksesta vankeuteen.

Yli-Viikari jätti ylijohtajan viran vuonna 2016 tultuaan valituksi pääjohtajan paikalle. Hän on aiemmin sanonut medialle, että haluaisi palata tehtävään.

Yli-Viikaria ja viraston tuolloista hallintojohtajaa Mikko Koirasta syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syyttäjä vaatii, että myös Koiranen tuomitaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja viralta pantavaksi sen viran osalta, jossa rikos on tehty.

Molemmat kiistävät syytteen. Yli-Viikari ja sittemmin viraston lakiasiainjohtajaksi siirtynyt Koiranen pidätettiin viroistaan huhtikuussa rikosepäilyjen takia.

Kesäkuun lopulla eduskunnan täysistunto irtisanoi Yli-Viikarin. Se katsoi, että luottamus Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia VTV:n pääjohtajana oli kokonaisuutena arvioiden romahtanut hänen toimintansa vuoksi.

Yli-Viikari on valittanut virasta pidättämisestään sekä irtisanomisestaan Helsingin hallinto-oikeuteen. Myös Koiranen on valittanut virasta pidättämisestään.

Puolen vuoden jälkeen palkka laski

Helsingin käräjäoikeudessa alkanut virkarikosoikeudenkäynti koskee sopimusta, jolla VTV:n työntekijälle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä.

Syyttäjän mukaan ylitarkastaja oli kesäkuusta 2016 heinäkuun 2018 loppuun virkasuhteessa ehdoin, jotka eivät esimerkiksi edellyttäneet tältä työ- ja virkapaikallaolovelvoitetta. Tämä sai sopimuksen mukaan vuoden 2016 kesäkuusta saman vuoden marraskuun loppuun täyttä palkkaa. Joulukuusta 2016 heinäkuun 2018 loppuun palkka laski 48 prosenttiin.

– Jos organisaatiossa on yhdenvertaisuusajattelu, jossa kaikki tarkastajat on haluttu asettaa samalle viivalle, niin en tiedä, miten se ajattelu tässä toteutuu, kun yksi työntekijä on palkittu sillä, ettei hänen tarvitse kahteen vuoteen tehdä mitään, syyttäjä Mari Mattila sanoo.

Syyttäjän mukaan ylitarkastajalle maksettiin sopimuksen aikana palkkaa yhteensä noin 67 000 euroa. Virkasuhde päättyi heinäkuun 2018 jälkeen, ja hän siirtyi sopimuksen mukaisesti vanhuuseläkkeelle.

VTV vaatii syytetyiltä 43 000 euron korvauksia sopimuksen vuoksi.

Näin sopimus sai alkunsa

Syyttäjän mukaan ylitarkastajalle annettiin marraskuussa 2015 huomautus työtehtävien laiminlyönnistä. Tämä oli asiasta eri mieltä.

Joulukuussa 2015 käytiin työterveysneuvottelu, jossa oli esillä vaihtoehtoina esimerkiksi vaatimustason laskeminen, kirjallinen varoitus tai pehmeämpinä keinoina tehtäväkierto tai vuorotteluvapaa. Virkamies ja VTV:n edustajat olivat syyttäjän mukaan eri mieltä muun muassa virkamiehen työsuorituksista.

Keväällä 2016 puolestaan keskusteltiin suoritusarvioinnista, josta oli erimielisyyttä virkamiehen ja VTV:n välillä. Syyttäjän mukaan asia meni tässä vaiheessa myös Koirasen pöydälle.

Syyttäjän mukaan Koiranen alkoi huhti–toukokuussa 2016 Yli-Viikarin pyynnöstä valmistella sopimusta vaihtoehtona virkamiehen virkauran päättymiselle.

– Ilmeisesti sitten ei ole enää kärsivällisyys Koirasella ja Yli-Viikarilla riittänyt, asian hoitaminen oli kestänyt liian kauan, syyttäjä sanoi.

Syyttäjän mukaan Yli-Viikari ja Koiranen päätyivät tekemään sopimuksen muiden esillä olleiden vaihtoehtojen sijaan, koska se katsottiin vaihtoehdoista taloudellisimmaksi ja tarkoituksenmukaisimmaksi viraston näkökulmasta. Pehmeämpiin keinoihin ei haluttu suostua, koska se olisi Yli-Viikarin ja Koirasen näkemyksen mukaan vaatinut perehdytystä esimiehiltä, eikä näiden haluttu käyttävän aikaa sellaiseen, syyttäjä sanoo.

– On tehty sopimus, joka on laiton, koska ei ole haluttu tarkoituksenmukaisuussyistä käyttää niitä keinoja, jotka on säädetty, jotta virkamiehen asema olisi turvattu ja riippumaton, syyttäjä Mattila sanoi.

Syyttäjän mukaan kyse oli hyödyn tavoittelusta laittomalla menettelyllä. Syyttäjän mukaan rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä varmuutta aikaansaadusta hyödystä, haitasta tai vahingosta, vaan riittää, että sitä tavoiteltiin.

– Jos ei ole lainmukaisia perusteita päättää virkamiehen virkasuhdetta, silloin sitä ei päätetä. Silloin jatketaan muilla käytettävissä olevilla keinoilla, syyttäjä sanoi.

Yli-Viikarin puolustus: Virkamies alisuoriutui

Yli-Viikarin puolustuksen mukaan virkamies oli alisuoriutunut tehtävässään jo kauan.

– Sopimuksen tarkoituksena oli saada VTV:lle mahdollisimman pienin kustannuksin eläkkeelle sellainen virkamies, jonka osalta työntekovelvollisuus ei ollut tosiasiallisesti toteutunut enää vuosiin virkamiehen alisuoriutumisen vuoksi. Viraston johto katsoi, että yksilöperusteinen irtisanomiskynnys ei kuitenkaan ylittynyt, asianajaja Tuomas Aho sanoi.

Puolustuksen mukaan Yli-Viikarilla ei ollut sopimuksen valmisteluvaiheessa mitään syytä epäillä sopimuksen laillisuutta eikä mikään taho esittänyt epäilyjä siitä.

– Sopimusneuvottelut käytiin hyvässä hengessä virkamiehen kanssa ja sopimuksen valmistelun aikana punnittiin tarkkaan erilaisia vaihtoehtoja asiantuntijoiden avustuksella ja erilaisia ratkaisuehdotuksia käsiteltiin yhdessä, tavoitteena ratkaista pitkään jatkunut tilanne, Aho sanoi.

– Yli-Viikari on sitä mieltä, että (sopimuksen) lainvastaisuutta ei ole vahvistettu ja sopimus on aikanaan tehty siinä uskossa, että se on lainmukainen, eikä tätä näkemystä ole syytä muuttaa.

Myöskään Koirasen mukaan neuvotteluissa ei noussut esille, että sopimus virkasuhteen päättymisestä olisi laiton.

"Kovin kevyesti operoidaan kovin törkeillä rikosnimikkeillä"

Yli-Viikarin puolustuksen mukaan tuolloisen hallintojohtajan eli Koirasen arvio työnantajan kustannuksista ja riskeistä osoitti, että tehty sopimus oli viraston kannalta taloudellisesti edullisin. Lisäksi Yli-Viikarin puolustus kertoi, että asiaa valmistelleen Koirasen mukaan kyseisen virkamiehen irtisanomisprosessi olisi vienyt vähintään kaksi vuotta.

– Tehtyjen laskelmien mukaan, jos ylitarkastaja olisi jatkanut työsuhteessä 68 vuoden ikään saakka, olisi virastolle koitunut palkkamenoja jopa noin 320 000 euroa ilman, että olisi saatu vastiketta. Tämän lisäksi ylitarkastajan esimiehen ja yksikön päällikön näkemykset olivat yhtenäiset siltä osin, että ylitarkastajan työpanos oli viraston kannalta negatiivinen, puolustusasianajaja sanoi.

– Tämä tarkoittaa, että kyseisen virkamiehen jatkaminen aiemmissa tehtävissä tai aiemman kaltaisissa tehtävissä olisi verottanut enemmän aikaa kuin virasto olisi saanut vastikkeena tehdyn työpanoksen muodossa.

Yli-Viikarin puolustus kutsuu syytettä pöyristyttäväksi.

– Syyttäjällä ei ole esitutkinnan perusteella eikä muutoinkaan mitään näyttöä ensinnäkään hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksesta eikä myöskään mitään näyttöä tahallisuudesta, asianajaja Aho sanoi.

– Kovin kevyesti operoidaan kovin törkeillä rikosnimikkeillä, kun kaiken näytön perusteella nähdään, että on pyritty löytämään ratkaisu ongelmaan, johon ei muuta ratkaisua löydy.

Yli-Viikarin lentopisteitä käsitellään käräjillä ensi viikolla

Yli-Viikaria syytetään myös virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Näitä syytteitä käräjäoikeuden on määrä käsitellä ensi viikolla.

Syytteet koskevat Yli-Viikarin virkamatkoilta kertyneiden Finnair Plus -palkintopisteiden käyttämistä yksityiskulujen maksamiseen. Yli-Viikari on kertonut käyttäneensä syytteessä olevien vuosien 2018–2020 aikana henkilökohtaisella pistetilillään olleita pisteitä, mutta kiistää syyllistyneensä asiassa rikokseen.

– Tällä tilillä on tuona aikana ollut pisteitä, jotka ovat kertyneet sinne myös virkamatkoista. Pistetilillä olevat pisteet kertyvät kaikentyyppisistä matkoista ja myös henkilökohtaisista ostoista. Finnair ei erittele pisteitä matkojen maksajatahojen mukaan, Yli-Viikari sanoi aiemmin tiedotteessaan.

VTV:n tehtävänä on tarkastaa muun muassa valtion viranomaisten, liikelaitosten ja rahastojen taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Kommentoi