VTV:n virkavapaalla oleva ylijohtaja: Tuloksellisuustarkastuksen yksikössä vallitsi puuttumattomuuden kulttuuri, omiin tehtäviinsä pystymättömät virkamiehet piilotettiin tarkastusryhmiin

Tutkinnassa oli kyse vuonna 2016 tehdystä sopimuksesta, jolla tuloksellisuustarkastuksen yksikössä työskennelleelle VTV:n ylitarkastajalle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV) vallitsi ennen vuotta 2014 kulttuuri, jossa tilanteisiin, joissa virkamiehet eivät suoriutuneet työtehtävistään, ei juuri puututtu, VTV:n nykyinen muutosjohtaja Marko Männikkö sanoo.

Keskusrikospoliisi (KRP) kuuli Männikköä todistajana VTV:n ex-pääjohtajaa Tytti Yli-Viikaria ja johtaja Mikko Koirasta koskeneessa virkarikostutkinnassa. Tutkinnassa oli kyse vuonna 2016 tehdystä sopimuksesta, jolla tuloksellisuustarkastuksen yksikössä työskennelleelle VTV:n ylitarkastajalle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä. Perusteluiksi syytetyt ovat kertoneet, että virkamies alisuoriutui töissään ja he katsoivat sopimuksen viraston kannalta edullisimmaksi vaihtoehdoksi.

Männikkö aloitti keväällä 2014 VTV:n tuloksellisuustarkastuksen ja finanssipolitiikan tarkastuksen yksikön ylijohtajana. Tuolloin yksikössä vallitsi "puuttumattomuuden kulttuuri", Männikkö kertoi KRP:lle.

– Aloittaessani ylijohtajana (tuloksellisuustarkastuksessa) tarkastusten kustannuksia ja läpimenoaikoja pidettiin kohtuuttoman suurina. Tilanteisiin, missä henkilöt eivät tosiasiallisesti olleet pitkään aikaan suoriutuneet työtehtävistä, ei ilmeisesti oltu virastossa juuri puututtu, Männikkö kertoi KRP:n tänään julki tulleen esitutkintapöytäkirjan mukaan.

Männikkö on parhaillaan virkavapaalla VTV:n muutosjohtajan tehtävästä.

"Tarkastajille annettiin projekteja, joiden ei edes uskottu valmistuvan"

Männikön mukaan suoriutumiseen liittyviin ongelmiin oli ennen vuotta 2014 reagoitu muodostamalla tarkastuksiin tiimejä tai ryhmiä.

– Henkilöitä, joilla oli suoriutumisessa ongelmia, oli nimetty mukaan eri ryhmiin tai tiimeihin ilman selkeää vastuuta vaativuusluokan mukaisesta itsenäisestä suorituksesta -- Joissain tilanteissa tarkastajille oli ilmeisesti annettu myös tarkastusprojekteja, joiden valmistumiseen ei esimiesten keskuudessa juuri uskottu. Aloittaessani yksikönpäällikkönä lopetin useamman käynnissä olevan tarkastuksen, hän sanoi.

Suoritusarvioinneissa henkilöstölle oli tosiasiallisesta suoriutumisesta huolimatta annettu "pisteet", joiden mukaan henkilön työssä suoriutuminen oli täyttänyt lähes kaikki tai kaikki odotukset, Männikkö kertoi.

– Tämän menettelyn takia vuosittaiset suoritusarvioinnit eivät olleet myöskään käynnistäneet tukitoimia.

"Kaikki eivät pystyneet itsenäisesti saamaan aikaan tarkastusraportteja"

Työkulttuurin muuttamiseksi aloitettiin vuonna 2014 Tuloksellinen työura -niminen ohjelma. Männikön mukaan siinä kaikille virkamiehille pyrittiin määrittämään vaativuusluokan mukaisia itsenäisiä tehtäviä niin, että tiimityöhön "piilotetut" suoriutumisen ongelmat saataisiin näkyviksi.

Tuloksellisuustarkastuspäällikkönä ja oikeusjutun keskiössä olevan ylitarkastajan esimiehenä työskennellyt Leena Juvonen kertoi esitutkinnassa, että tilanne muuttui Männikön tultua ylijohtajaksi.

– Ennen kuin vuonna 2014 yksikön johtaja vaihtui, tuloksellisuustarkastusyksikössä oli joitakin tapauksia, joissa henkilöt eivät pystyneet itsenäisesti saamaan aikaan tarkastusraportteja, jolloin he tekivät töitä osana tarkastusprojektia. Työtehtäviä joissakin tapauksissa mukautettiin osaamisen mukaan vähemmän vaativiksi, Juvonen kertoi esitutkintapöytäkirjan mukaan.

Hänen mukaansa henkilöt olivat eläköitymisen kynnyksellä, eivätkä välttämättä itsekään panostaneet omaan ammatilliseen kehitykseensä enää.

– Uusi ylijohtaja Marko Männikkö puuttui tilanteeseen ja vaati ihmisiltä itsenäistä, toimenkuvan mukaista tarkastustyössä suoriutumista. Tarkastustyö on vaativaa asiantuntijatyötä ja vaatii koko ajan osaamisen kehittämistä.

Yli-Viikari pisti lisävauhtia tuloksellisuuden parantamiseen

Männikön mukaan toimenpiteitä tuloksellisuuden parantamiseksi nopeutettiin vielä olennaisesti, kun Yli-Viikari tuli VTV:n pääjohtajaksi vuonna 2016.

– Hän otti useammassa keskustelussa osaamisen kehittämistoimien lisäksi esille vaihtuvuuden lisäämisen ja virkamiesoikeudelliset toimet (vaativuusluokan alentaminen ja irtisanominen) useamman henkilön osalta. Muistikuvani on, että virkamiesoikeudellisia toimia olisi myös useamman henkilön osalta käyty läpi hallintojohtaja Koirasen kanssa, Männikkö sanoi esitutkinnan mukaan.

KRP kysyi Männiköltä, mitä vaihtoehtoja VTV:llä olisi ollut sopimukselle, joka ylitarkastajan kanssa solmittiin. Männikön mukaan vaihtoehtoja olisi ollut kaksi.

– (Ylitarkastajan) osalta olisi voitu palata aikaisempaan toimintatapaan, missä häneltä ei tosiasiassa olisi edellytetty itsenäistä suoriutumista -- Hänelle olisi voitu antaa näennäinen tarkastustehtävä ilman tosiasiallista odotusta tarkastuksen valmistumisesta.

Toinen vaihtoehto oli Männikön mukaan ollut jatkaa Tuloksellinen työura -ohjelman mukaisesti toimenpiteitä, joissa ylitarkastajalle olisi jatkettu vaativuusluokan mukaisten tehtävien asettamista ja tarjottu tukea niissä suoriutumiseen sekä arvioitu suoriutumista ja puututtu suoritusten laiminlyönteihin. Hänen mukaansa prosessi olisi kuitenkin todennäköisesti vienyt useamman vuoden.

VTV:n johdon otteet ovat herättäneet viime vuosina paljon arvostelua viraston sisällä. Esimerkiksi Iltalehti on viime vuosina uutisoinut tuloksellisuustarkastuksen ja finanssipolitiikan tarkastusyksikön t ulehtuneesta työilmapiiristä sekä väitteistä, että Yli-Viikari on ajanut viraston tarkastustoiminnan alas .

Kommentoi

Palvelut