Asiantuntijaryhmä pohtii lähiaikoina omikronmuunnoksen vaikutuksia Suomen rokotusohjelmaan

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) puheenjohtaja Ville Peltola ei halua vielä ottaa kantaa siihen, aikooko KRAR ehdottaa toisen ja kolmannen koronarokoteannoksen välin lyhentämistä nykyisestä 5–6 kuukaudesta esimerkiksi kolmeen kuukauteen. Koronaviruksen omikronmuunnoksen nopea leviäminen maailmalla on herättänyt huolta rokotusten tehosta muunnosta vastaan.

– En pysty tässä kohtaa sanomaan. Omikronista kertyy nopeasti tietoa, ja vielä ollaan alkuvaiheessa, Peltola sanoo STT:lle.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi STT:lle viikonloppuna, että koronarokotuksista Suomessa päättävät pohtivat alkavalla viikolla, onko aihetta nopeuttaa rokotustahtia.

Euroopan lääkevirasto EMA ilmoitti äskettäin, että valtiot voivat harkita kolmen kuukauden rokotusväliä, vaikka EMAn virallinen suositus on kuusi kuukautta toisen ja kolmannen annoksen välillä.

Jos halutaan lisätä suojaa omikronmuunnoksen läpäisytartunnoissa, jotka tähän asti ovat olleet valtaosin lieviä, Nohynekin mukaan silloin kolmen kuukauden rokotusvälikin on mahdollinen.

"Ensimmäiset rokotukset tärkeimpiä"

Ville Peltolan mielestä nyt pitäisi saada sujumaan kolmansien rokotusannosten antaminen niille iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville, joiden saamasta toisesta rokoteannoksesta on kulunut jo viisi kuukautta.

Kaikkein tärkeimpänä asiana tämänhetkisessä koronatilanteessa Peltola pitää aikuisten ensimmäisiä koronarokotuksia.

– Aikuinen, jolla on ensimmäinenkin annos ottamatta, on hyvin suuressa riskissä saada tauti ja saada myös vakava tauti, sen verran paljon koronavirusta kiertää nyt Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimittämä KRAR käsittelee lähiaikoina koronaviruksen omikronmuunnoksen vaikutuksia Suomen rokotusohjelmaan. Kokous on sovittu alustavasti 11. tammikuuta, mutta sitä voidaan Peltolan mukaan tarvittaessa aikaistaakin, jos omikrontilanne niin vaatii.

Asiantuntijaryhmä aikoo tammikuussa pohtia myös 5–11-vuotiaiden lasten rokotuksia. Rokotuksista odotetaan turvallisuustietoja esimerkiksi Yhdysvalloista. Kokouksessa käsitellään lisäksi yhdysvaltalaisen Novavaxin koronarokotteen käyttöä. Rokotteelle odotetaan parhaillaan EMAn myyntilupaa, Peltola kertoo.

STM:n Varhila MTV:lle: Hätäjarrun käyttöönottoa pohditaan ensi viikolla

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan niin sanotun hätäjarrun käyttöönottoa pohditaan ensi viikolla, mikäli sairaalakuormitus ja koronatartunnat eivät käänny laskuun, uutisoi MTV Uutiset .

Varhilan mukaan hätäjarrun käyttöönoton edellytykset ovat pääosin täyttyneet, sillä esimerkiksi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat kriisiytymässä.

Tarkkoja kriteerejä hätäjarrumekanismin edellyttämälle ilmaantuvuudelle tai sairaanhoidon kuormitukselle ei kuitenkaan ole määritelty. Varhila ei osaa sanoa, kuinka paljon tartuntojen tai sairaalakuormituksen tulisi vähentyä nykyisestä, jotta kriteerit eivät täyttyisi.

Varhilan mukaan esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) pohtii kuitenkin hätäjarrusta riippumatta rajoituksia, joilta ei voisi välttyä koronapassilla.

Pohjois-Suomen avin ylijohtaja Terttu Savolainen vahvistaa MTV:n mukaan, että alueen koronakoordinaatioryhmä pohtii tiistaina rajoituksia, joissa asiakastilat, kuten kuntosalit suljettaisiin kokonaan. Tuolloin rajoituksilta ei voisi välttyä koronapassilla.

STM:n Pohjola: Ennen hätäjarrun käyttöönottoa seurattava ainakin viikko, tehoavatko juuri käynnistetyt koronarajoitukset

Koronapandemian valtakunnallisen hätäjarrun käyttöönoton aika ei ole ainakaan vielä, arvioi puolestaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Pasi Pohjola.

– Ainakin ensi viikko pitäisi seurata, millainen vaikutus alueiden epidemiatilanteisiin on tiukennetuilla rajoituksilla, jotka ovat olleet käytössä Suomessa nyt reilun viikon, Pohjola kommentoi STT:lle sunnuntaina sähköpostitse.

Hätäjarruksi kutsutun mekanismin tarvetta on pohdittu, kun tartuntaluvut Suomessakin kasvavat ja ärhäkästi leviävä omikronmuunnos valtaa globaalisti alaa. Hätäjarrun käyttöönotto tarkoittaisi, että epidemiantorjunnassa siirryttäisiin takaisin valtakunnallisesti ohjattuihin laaja-alaisiin toimiin.

Kaukana ei kuitenkaan olla siitä, että kaikki hätäjarrun käyttöönoton kriteerit täyttyisivät.

– Muilta osin voidaan arvioida, että tämän hätäjarrun kriteerit täyttyvät, mutta (viikko sitten) käyttöön otettujen toimien vaikutukset pitää vielä arvioida. Niiden tavoitteena on ollut kääntää epidemiatilanne parempaan suuntaan.

Pohjolan mukaan pandemian hätäjarrun tarve on seurannassa Suomessa nyt jatkuvasti.

– Ja tietysti viikoittain STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilannekuvaraportissa käydään läpi epidemiatilanne, sekä valtakunnallisesti että alueittain. Näitä peilataan alueilla aloitettuihin rajoitustoimiin, strategiajohtaja totesi.

Pohjola kommentoi hätäjarrun mahdollista tarvetta aiemmin Ylelle .

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi joulukuun alussa STM:n aloittavan hätäjarrun vaikutusarviointien tekemisen siltä varalta, että se jouduttaisiin ottamaan käyttöön tautitilanteen pahetessa.

Marin Aamulehdelle: Pyrimme varmistamaan, että emme joutuisi keskustelemaan hätäjarrusta

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi hätäjarrun tarvetta Aamulehdelle lauantaina. Hänen mukaansa hallituksella ei ollut sellaista arviota, että Suomi olisi jarrun käyttöönottoa edellyttävässä tilanteessa.

– Kun ihmiset saavat kolmannet rokotteet, heidän suojansa paranee huomattavasti. Tätäkin kautta pyrimme varmistamaan, että emme joutuisi käymään keskustelua hätäjarrusta, pääministeri sanoi.

STM päivitti perjantaina koronaviruksen kansallisen testaus- ja jäljitysstrategiansa. Tuolloin kerrottiin, että lähipäivinä ratkaistaan, miten terveydenhuollon resurssit saadaan riittämään ja koronarokotukset jatkumaan samaan aikaan kun testausta lisätään.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut