Aikuiskoulutus yleistyy korkeasti koulutetuilla, vaikka hyödyt ovat pienet ja kustannukset suuret, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Aikuiskoulutuksen piiriin olisi sen sijaan saatava peruskoulutaustaisia henkilöitä, jotka pyrkivät nostamaan omaa koulutustasoaan.
Etlan mukaan opintojen kohdentumiseen tulisi kiinnittää huomiota työn murroksen edetessä ja kun aikuiskoulutukseen suunnataan entistä enemmän resursseja.
– Julkisen talouden näkökulmasta aikuiskoulutuksen hyödyt ylittävät kustannukset silloin, kun peruskoulutaustaiset aloittavat opinnot jo toisella asteella riittävän nuorena. Toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen kaikissa tapauksissa, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tiedotteessa.
Kauhasen mukaan perusasteen suorittaneiden osallistuminen aikuiskoulutukseen ei ole Suomessa lisääntynyt. Sen sijaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden aikuisopinnot ovat lisääntyneet.
Aikuiskoulutuksen tulisi olla myös sellaista, että koulutuksen aikaiset tulonmenetykset jäävät mahdollisimman pieniksi.
Korkeakoulutaustaisilla aikuisopintojen aloittaminen johtaa muita suurempiin tulonmenetyksiin, eikä ansiokehitys juurikaan parane pidemmälläkään aikavälillä. Peruskoulutaustaisilla taas ansiot kasvavat nopeasti opintojen aloittamisen jälkeen.
Osa niin sanottua jatkuvaa oppimista
Aikuisten kouluttautuminen on yleistynyt Suomessa 20 viime vuoden aikana. Aikuiskoulutus on osa niin sanottua jatkuvaa oppimista, jolla pyritään vastaamaan työn murroksen aiheuttamaan muutokseen työmarkkinoilla.
Myös teollisuusmaiden talousjärjestö OECD on äskettäin suositellut Suomea kohdistamaan aikuiskoulutusta tukevia rahoitusinstrumentteja nykyistä paremmin.