Husin alueella kamppaillaan suuren koronapotilasmäärän kanssa, myös Pohjois-Pohjanmaa varautuu tilanteen pahenemiseen

Suomen koronavirustilanteen heikentyessä on esillä ollut toistuvasti myös huoli sairaanhoidon kuormituksesta. STT kysyi viidestä sairaanhoitopiiristä, miten sairaalat selviävät koronapotilaiden määrästä ja mihin suuntaan tilanteen uskotaan kehittyvän.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella sairaanhoidossa on jouduttu karsimaan kiireettömästä hoidosta, kuten vastaanottoajoista ja leikkauksistakin.

– Henkilöstöä ei saa mistään lisää, joten joudumme hoitamaan tilannetta nykyisellä henkilöstöllä ja sen siirroilla, Husin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi totesi STT:lle tiistaina.

Mäkijärven mukaan potilasmäärä tyypillisesti kasaantuu viikonlopuille. Alkuviikosta tiistaina Husissa oli Mäkijärven mukaan hoidossa runsaat 150 koronapotilasta. Tehohoidossa oli runsaat 20 potilasta.

– Kaupunginsairaaloissa oli viikko sitten sata potilasta, ja nyt määrä on lähes 200. Oletamme, että tartuntalukujen noustessa myös potilasmäärä väistämättä lisääntyy ja lisää tartuntoja tarkoittaa lisää potilaita.

Mäkijärven mukaan käytännössä kaikki nykyiset Husin potilaat ovat sairastuneet koronan omikronmuunnoksesta. Noin 60 prosenttia heistä on edelleen rokottamattomia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä lähti laskuun joulun jälkeen, mutta nyt luku on jälleen pikkuhiljaa noussut. Tiistaina koko sairaanhoitopiirin alueella oli 50 ihmistä sairaalahoidossa koronan takia ja viisi heistä oli tehohoidossa.

– Vuodeosastopotilaiden hoidontarpeen kasvu on ollut meillä nopeampaa kuin tehohoidon tarpeen kasvu, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoi.

Alueella ei ole jouduttu nyt turvautumaan mittaviin erikoisjärjestelyihin tai kiireettömämpien toimenpiteiden peruuttamiseen juuri siksi, että tehohoidon kuormitus on kohtuullista.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä tilanne on ollut Kuopion yliopistollisen sairaalan infektioylilääkäri Irma Koivulan mukaan niin rauhallinen, että he ovat voineet tarjota apua Etelä- ja Pohjois-Suomen sairaanhoitopiireille.

– Meillä on vain yksittäisiä potilaita tehohoidossa ja niistäkin puolet toispaikkakuntalaisia. Hoitoajathan teholla ovat pitkät, joten samat potilaat saattavat viipyä siellä pidempäänkin, hän kertoi.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella koronatartuntojen määrä on ollut korkealla tasolla jo toista kuukautta, ja alueen sairaalahoito kuormittui pahoin joulukuussa.

– Koronapotilaiden määrä Oulun yliopistollisessa sairaalassa vaihteli keskimäärin 20:n ja 30 potilaan välillä, kertoi sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala.

Joulukuussa paine kohdistui Nevalan mukaan etenkin tehohoitoon. Nyt sairaalakuormitus on hieman keventynyt ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella pyritään purkamaan hoitojonoja.

Nevalan mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on jonkin verran jäljessä Etelä-Suomen sairaanhoitopiirejä epidemian kehityksessä ja omikronin leviämisessä.

– Varaudumme siihen, että sairaalakuormitus tulee lähiviikkoina pahenemaan.

Lapin sairaanhoitopiirissä koronapotilaiden määrät sairaalahoidossa ovat johtajaylilääkäri Jukka Mattilan mukaan paljon maltillisempia kuin odotettiin voimakkaan ilmaantuvuuden kasvun vuoksi.

Suureen ilmaantuvuuteen on vaikuttanut Lapin matkailusesonki. Etenkin kotimaan matkailijoita on kertynyt Mattilan mukaan noin satatuhatta joulun ja uudenvuoden aikana ja puolet Lapin alueen ilmaantuvuudesta on matkailijoiden sairastumisia.

– Keskussairaalassa meillä on ollut muutaman viikon suurin piirtein saman verran eli muutama potilas hoidossa koronan takia, hän kertoi.

Sairaanhoitopiirejä on Suomessa Ahvenanmaa mukaan lukien 21.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut