Korkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla notkahti rajusti koronan myötä

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla on vähentynyt korona-aikana merkittävästi. Ennen pandemiaa ulkomaille lähti vuosittain vaihtoon noin 8 000 korkeakouluopiskelijaa: puolet syyslukukaudella ja puolet kevätlukukaudella, kertoo Opetushallituksen vastaava asiantuntija Anni Kallio.

– Heti keväällä 2020 osa vaihdoista keskeytyi. Syksyllä 2020 koronan vaikutukset olivat suurimmat, ja vaihtoon lähti alle 800 korkeakouluopiskelijaa. Tämän jälkeen tilanne on hiljalleen parantunut: keväällä 2021 vaihtoja toteutui reilut 1 300 ja viime syksynä vajaat 1 800, Kallio kuvailee.

Alkavalle kevätlukukaudelle on suunnitteilla jo yli 3 600 Suomesta ulkomaille suuntautuvaa korkeakouluvaihtoa, eli lähes saman verran kuin ennen pandemiaa.

Kallio kuitenkin huomauttaa, että Opetushallitus keräsi tiedot opiskelijavaihdoista korkeakouluilta jo marraskuussa, minkä jälkeen koronatilanne on huonontunut merkittävästi. Ei siis ole vielä varmuutta, missä määrin keväälle suunnitellut vaihdot pääsevät todellisuudessa toteutumaan.

Kallio kertoo, että pandemian aikana osa suomalaisopiskelijoista on saanut mahdollisuuden suorittaa vaihto-opintoja etäyhteyksillä kotimaasta käsin. Toistaiseksi tällä tavalla on suoritettu enimmäkseen vain yksittäisiä kursseja. Kallion mukaan Suomessa on suunnitteilla myös niin sanottuja monimuotoisia vaihtojaksoja, joissa osa opinnoista suoritetaan paikan päällä kohdemaassa ja osa etäyhteyksien välityksellä.

Vaihtoja pääosin Euroopassa

Kallion mukaan pandemian aikana vaihto-opiskelumaita on valittu pitkälti maiden matkustusrajoitusten perusteella. Joihinkin maihin ei ole päässyt lainkaan, kun taas osassa maita korkeakoulut ovat itse sulkeneet ovensa kansainvälisiltä vaihto-opiskelijoilta.

Lisäksi jotkut suomalaisopiskelijat ovat päättäneet itse perua tai siirtää vaihto-opiskelujaksoaan siinä toivossa, että tilanne olisi parempi tulevaisuudessa.

Suurin osa suomalaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelusta tapahtuu Euroopassa EU:n Erasmus+ -vaihto-opiskelijaohjelman kautta. Kallion mukaan vuonna 2020 suosituin kohde oli Saksa ja seuraavaksi suosituimpia olivat Espanja, Hollanti, Ranska ja Itävalta.

– Jo ennen koronaa vaihdot painottuivat Eurooppaan, ja korona-aikana tämä on vahvistunut entisestään. Euroopan ulkopuolella tapahtuvat vaihdot ovat olleet lähes olemattomia.

Monenlaisia hyötyjä

Helsingin yliopiston opiskelijat ovat kuvailleet vaihto-opiskelun hyötyjä yliopiston sisäisissä kyselyissä muun muassa näin: kielitaito on karttunut, monikulttuurisuustaidot parantuneet sekä resilienssi – eli kyky selviytyä vieraassa ympäristössä ja erilaisissa tilanteissa – lisääntynyt, kertoo Helsingin yliopiston kansainvälisen koulutusyhteistyön palveluiden päällikkö Minna Koutaniemi.

– Myös akateemiset taidot ja itsevarmuus ovat kehittyneet. Kun opiskelija pääsee huippuyliopistoon vaihtoon ja pärjää siellä, hän ymmärtää olevansa oikeasti todella hyvä opiskelija maailmanlaajuisestikin vertailtuna, Koutaniemi sanoo.

Yliopiston sisäisten kyselyiden perusteella erityisen pettyneitä vaihto-opintojensa peruuntumiseen ovat olleet ne opiskelijat, jotka opiskelevat sellaista alaa tai koulutusohjelmaa, jossa kansainvälinen kokemus olisi tuonut merkittävää lisäarvoa ja jota ilman opiskelijat ovat kokeneet jääneensä ilman tiettyjä olennaisia tietoja ja taitoja.

Aikataulupaineet vähentävät vaihtohaluja

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kiinnostus vaihto-opiskelua kohtaan oli laskussa jo ennen koronapandemiaa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen vaihto-opiskelun suosio ensin nousi, sitten tasaantui ja lopulta kääntyi vuonna 2016 laskuun. Vuosina 2016–2019 vaihto-opiskelu väheni yhteensä 25 prosentilla, sanoo Anni Kallio.

Taustalla on Kallion mukaan esimerkiksi lisääntynyt aikataulupaine.

– Painetta tulee sekä korkeakoulujen että rahoituksen taholta; esimerkiksi opintotuen kannalta on todella tärkeää pysyä tietyssä opintojen tahdissa. Osa opiskelijoista pelkää, että vaihto-opiskelu ulkomailla pidentää valmistumisaikaa, vaikka hyvin suunnitellussa vaihdossa näin ei pitäisi käydä, Kallio toteaa.

Minna Koutaniemi kertoo, että moni kokee vaihto-opiskelun liian kalliiksi. Hänen mukaansa kaikki opiskelijat eivät tiedä, millaisia taloudellisia etuja Suomessa on tarjolla vaihto-opiskelijoille.

Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kautta maksettavien apurahojen summat ovat Koutaniemen mukaan hyviä, ja tänä vuonna ne kasvavat entisestään. Myös opintorahaa ja opintolainaa voi nostaa korotettuna vaihto-opiskelun ajan.

Osa opiskelijoista jättää vaihto-opiskelun väliin terveys- tai elämäntilannesyistä. Osalla taas on jo ennestään kansainvälisiä kokemuksia.

– Jos on vaikkapa jo asunut tai työskennellyt ulkomailla, vaihtojakso ei välttämättä enää houkuttele samalla tavalla. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden vaihtomäärät ovat melko pieniä, mutta moni heistä työskentelee kesäisin ulkomailla, Koutaniemi sanoo.

Kallion mukaan tietyt alat korostuvat vaihto-opiskelijoiden keskuudessa: 31 prosenttia opiskelee kauppa-, hallinto- tai oikeustiedettä, 21 prosenttia terveys- ja hyvinvointialaa, 21 prosenttia palvelualaa ja 17 prosenttia tekniikan alaa. Vaihdossa ollaan useimmiten yksi lukukausi eli 4–5 kuukautta.

Koko lukuvuodeksi vaihtoon lähteminen on selvästi harvinaisempaa, ja näiden opiskelijoiden määrä on Kallion mukaan laskenut entisestään.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut