Kotitalouksien sähköstä maksama kokonaishinta nousi viime vuonna 25,1 prosenttia, kertoo Energiavirasto.
Sähkölämmittäjien lasku kasvoi Energiaviraston mukaan viime vuonna peräti 35,3 prosenttia.
Vaikka sähköenergia kallistuikin voimakkaasti, sähkön siirtohinnat olivat viime vuonna pienessä laskussa. Sähkön verolliset siirtohinnat laskivat kotitalouskäyttäjälle keskimäärin 0,7 prosenttia ja sähkölämmittäjälle 0,8 prosenttia.
Sähkön tukkumarkkinahintojen voimakas nousu näkyi vuoden loppupuolella etenkin sähkösopimuksen uusijoille. Uusien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tarjoushinnat nousivat kotitalouksille 48,3 prosenttia ja sähkölämmittäjille jopa 108,5 prosenttia. Uusien kaksivuotisten määräaikaisten sopimusten hinnat nousivat kotitalouksille 77,6 prosenttia ja sähkölämmittäjille 84 prosenttia.
Päästöoikeuden hinta kallistui lähes 150 prosenttia
Sähkön tukkumarkkinahinnat kohosivat kesän jälkeen tuntuvasti ympäri Euroopan. Syksyn jyrkän hinnannousun taustalla olivat etenkin pohjoismaisten vesivarantojen niukkuus sekä maakaasun ja kivihiilen voimakas hinnan nousu. Vuoden ajan tasaisesti kohonnut päästöoikeuden hinta nousi yhteensä 146 prosenttia.
Sähkön kulutus, kotimainen tuotanto ja nettotuonti nousivat viime vuonna takaisin pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tuontisähköllä katettiin viidennes kotimaisesta kulutuksesta. Nettotuonti Venäjältä kasvoi voimakkaasti Ruotsin tuonnin vähentyessä.
Johtaja Antti Paalanen arvioi Energiaviraston tiedotustilaisuudessa, että vielä alkuvuonna sähkön hinta tulee pysymään korkealla tasolla, mutta vuoden jälkipuoliskolla hinnoissa voi tapahtua laskua.
– Edelleen tässä on epävarmuutta, mutta johdannaisten perusteella markkinoilla on ollut odotusta, että loppuvuotta kohden kesällä ja syksyllä tilanne voisi olla parempi. Tietysti kivihiilen ja kaasun hinnat ja vesitilanne vaikuttavat asiaan merkittävästi, Paalanen sanoi.
Suom essa edelleen EU-keskiarvoa halvempaa
Eurooppalaisessa vertailussa kotitalouksien maksama sähkön kokonaishinta on Suomessa edelleen varsin edullinen, sanoo Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi. Eurostatin vuoden 2020 lopulta olevien tilastojen mukaan sähkön kokonaishinta on Suomessa selvästi EU-keskiarvon alapuolella.
– Näissä tilastoissa ei vielä näy viime vuoden lopulla alkanut huomattava hintojen nousu, mutta kuten tiedämme, tämä on tapahtunut ympäri Eurooppaa, joten oletettavaa on, että Suomen suhteellinen asema on säilynyt viime vuonna suunnilleen entisenlaisena, Nurmi sanoi tiedotustilaisuudessa.
Selvästi kalleimman sähkön maa EU:ssa on Saksa, jonka jälkeen eniten sähköstä pulitetaan Tanskassa, Belgiassa ja Irlannissa. EU:n halvimman sähkön maita ovat Unkari ja Bulgaria, joissa kokonaishinta jää noin kolmasosaan Saksan hinnasta. Ruotsissa ja Suomessa sähkön kokonaishinta on suunnilleen samalla tasolla.