Riippumaton selvitys poliisin määrärahojen käytöstä tuo ilmi useita ongelmia. Eräs keskeisimmistä ongelmista on se, että poliisitoimintaa paikataan säännöllisesti pääosin määräaikaisella lisärahoituksella.
– Toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu ja kehittäminen kärsivät, keskiviikkona julkaistussa raportissa todetaan.
Ongelmia on myös budjettiprosessissa. Esimerkiksi poliisien määrän kasvattamiseen tarkoitetut määrärahat on selvityksen mukaan alibudjetoitu. Hallitusohjelman tavoite on poliisien määrän kasvattaminen 7 500 poliisiin.
Lisäksi poliisi on kattanut poliisimäärän ylläpitoon myönnetyllä lisärahoituksella toimitila- ja ict-kustannusten kasvua.
Menettelyä sisäministeriö perustelee selvityksen mukaan sillä, että poliisimiesmäärän kasvattamiseen on helpompi saada rahoitusta kuin muihin käyttötarkoituksiin.
– Tilannetta, jossa poliisille myönnetään toistuvasti lisärahoitusta tarkoitukseen, joka ei ole varsinaisen menojen kasvupaineen syy, ei voi pitää hyvänä budjetointitapana, selvityksessä todetaan.
Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö teettivät ulkopuolisen selvityksen poliisin määrärahojen käytöstä. Syynä oli se, että poliisille annetut määrärahat ovat olleet jo usean vuoden ajan riittämättömät suhteessa poliisin kasvaneisiin menoihin.
Selvitys käynnistettiin marraskuun alussa. Selvityshenkilöinä olivat maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta ja professori Roope Uusitalo.
Kertaluontoisten määrärahojen osuus on suuri
Selvityksen mukaan poliisitoimen määrärahat ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2017. Silti nekään eivät ole riittäneet.
Poliisin määrärahoista käytiin jälleen viime syksynä hyvin aktiivista julkista keskustelua. Poliisi ilmoitti valtion tämän vuoden talousarvioesityksen tullessa julki, että budjetoitu raha ei riitä kattamaan menoja. Se ilmoitti joutuvansa aloittamaan yt-neuvottelut. Poliisille löydettiin tuolloin noin 30 miljoonaa euroa lisää neljännessä lisätalousarviossa, jonka seurauksena yt:t peruttiin.
Vuosina 2018–2021 poliisin määrärahaa kasvatettiin talousarvioiden yhteydessä eri päätöksillä yhteensä 244 miljoonalla eurolla. Suuri osa näistä lisämäärärahoista on ollut kertaluonteisia vain kuluvaa vuotta koskevia lisäyksiä.
– Kertaluontoisten määrärahojen osuus poliisin rahoituksessa on huomiota herättävän suuri, selvityksessä todetaan.
Kuten muitakin valtion menoja, poliisin määrärahakehitystä ohjataan keväisin julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tehtävässä nelivuotisessa kehyspäätöksessä.
Ilman menojen sopeutusta tai määrärahojen tasokorotusta poliisihallinnon esittämien tarvearvioiden ja budjetin määrärahojen ero tulee kasvamaan tulevina vuosina, selvityksessä arvioidaan.
– Vuoden 2024 kehyspäätöksen ja sisäministeriön menoehdotuksen välillä on jo 90 miljoonan euron ero, selvityshenkilöt toteavat raportissaan.
Säästökohteita vaikea löytää
Sekä poliisin ict-menot että toimitilamenot ovat kasvaneet reippaasti reilussa kymmenessä vuodessa. Siitä huolimatta investointivelka on kasvanut eikä esimerkiksi toimitilojen kunnossapidosta ole kyetty huolehtimaan riittävästi.
– Sisäilmaongelmat ovat kasvaneet ja pahentuneet, Kietäväinen listaa.
Toimitiloista valtaosa on vuokrattu valtion liikelaitos Senaatilta .
Menojen kasvusta merkittävään osaan poliisi ei pysty juurikaan vaikuttamaan, koska kustannuksista merkittävä osa tulee poliisille annettuna, tilavuokrina ja palvelusopimuksina.
Ict-menoista suurin osa on valtiovarainministeriön ohjaukseen kuuluvalta Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta .
Esimerkiksi Senaatin kiinteistöjen huoltoon liittyvät palvelut saivat selvityksen mukaan poliisilaitosten edustajilta kritiikkiä siitä, että pienet korjaukset ja siivoukset ovat kalliita.
Selvityshenkilöt toteavat yhtenä johtopäätöksenään, että olisi hyvä varmistaa valtion hallintoon kuuluvien palvelujen tuottajian tehokkuuus ja kilpailukykyisyys. Selvitysryhmä myös keskittäisi hankintoja poliisihallitukseen.
Varsinaisia säästökohteita on kuitenkin vaikea löytää. Oulasvirran mukaan selvitystyön aikana hänelle ei syntynyt sellaista käsitystä, että poliisin operatiivisessa toiminnassa jotenkin tuhlailtaisiin. Ostomenoissa voisi karsintamahdollisuuksia löytyä, mutta niissäkin on nyt investointivelkaa.
– Ollaan puun ja kuoren välissä, hän sanoi.