Hus käy purkamaan hoitojonoja korona- ja tes-taiston varjossa – vuoden urakkaa voi pitkittää "piilohoitovelka"

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) tuore toimitusjohtaja on huolissaan siitä, miten koronaepidemian ja työmarkkinaneuvottelujen eteneminen vaikuttavat hoitovelan purkamiseen.

Husin johdossa helmikuussa aloittanut Matti Bergendahl tukee helmikuussa tehtyjä koronarajoitusten purkuja. Hänen mukaansa huomio siirtyy nyt pandemian seurauksiin.

Niihin kuuluvat kertyneet hoitojonot, kun ala on tarvinnut panoksia koronapotilaiden jäljittämiseen ja hoitamiseen.

Husin pisimmät jonot ovat tekonivel- ja kaihileikkauksissa. Bergendahl arvioi, että Hus pystyy hoitamaan nämä polvi-, lonkka- ja silmäjonot kuntoon normaalin toimintansa ohella tämän vuoden aikana, jos korona- ja työmarkkinatilanteet eivät pääse yllättämään.

– On hyvä muistaa, että henkilöstömme on venynyt kaksi vuotta ja on väsynyt koronapandemiasta. Se täytyy huomioida, ettei ole reserviä kiihdyttää vauhtia, Bergendahl sanoo.

Tulevaisuuden arviointia vaikeuttaa koronaviruksen uusien muunnosten riski.

– Tietenkin terveydenhuollossa toivomme, että rajoitusten purkaminen ei johda sairaalakuormituksen lisääntymiseen.

Tes-riita pandemiaan perään olisi "kohtuutonta"

Koronaakin suurempana haasteena hän keväälle pitää työmarkkinaneuvotteluita. Sote-alan työehtosopimus on katkolla helmikuun lopussa.

– Jos heti koronapandemian perään tulisi työtaisteluita, tämä olisi aika kohtuutonta, Bergendahl sanoo.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat vaatineet sote-työntekijöille tuntuvia palkankorotuksia alan vetovoiman kohentamiseksi. Järjestöt nostaisivat normaalien peruskorotusten ohella alan palkkatasoa 3,6 prosentilla vuosittain.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pohjusti työmarkkinakevättä toteamalla tammikuussa, että työtaistelun sattuessa hallitus voisi turvautua valmiuslain käyttöön hoidon turvaamiseksi. Koronaepidemian aikana valmiuslakiin on turvauduttu poikkeustoimena niin, että terveydenhuollon työ- ja hoitoajoista on voitu poiketa.

– Valtioneuvostolla on velvollisuus huolehtia siitä, että sairaanhoitojärjestelmämme toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Siinä mielessä on ihan ymmärrettävää, että tällainenkin mahdollisuus pidetään käytössä, Lehtonen sanoi Ylen haastattelussa.

Bergendahl kommentoi asiaa sanomalla, että Husin virallisen kannan esittää vain yhtymän toimitusjohtaja. Hän itse toivoo, että alan uusi sopimus syntyy mahdollisimman pian ja ilman työtaisteluita.

– Lasse Lehtosen kanta ei ole Husin kommentti. Emme ota Husina kantaa tällaiseen asiaan ollenkaan. Emme ole työmarkkinaosapuoli, toimitusjohtaja sanoo.

Vaikeiden vuosien jälkeen työntekijöille on annettava aikaa palautua ja tarjottava joustoja, Bergendahl sanoo. Rasittuneimpiin yksiköihin tarvitaan lisää henkilökuntaa, sekä yleisesti Husin on kehitettävä esihenkilö- ja johtamistyötä. Yleisellä tasolla hän myös sanoo, että palkan oltavan oikeanlainen, jotta ammattilaiset jaksavat töissä.

Tulivatko maskit jäädäkseen?

Pandemian ja tes-hieronnan ohella uutta toimitusjohtajaa huolettaa asia, jota hän kutsuu piilohoitovelaksi.

Bergendahl huomauttaa, että Husille tulevat lähetemäärät romahtivat pandemian alkaessa vuonna 2020, kun ihmiset välttivät hakeutumista hoitoon. Vaikka määrät ovat sittemmin taas nousseet, Hus-pomon mukaan on yhä epäselvää, kuinka paljon kansalaisten sairauksia on ylipäänsä havaitsematta.

– Lähetemäärämme eivät vielä viime vuonna olleet aivan koronaa edeltävällä tasolla, joten siellä voi olla tällaista piilohoitovelkaa.

Koronakuormituksen lieventämiseksi Bergendahl toivoo, että kansalaiset jaksavat edelleen huolehtia turvaväleistä, maskien käytöstä sekä hyvästä käsi- ja yskintähygieniasta.

Hän ymmärtää, että varsinkin raskaimpia kasvomaskeja kohtaan on monella antipatioita. Toisaalta hän uskoo ja pitäisi jopa suotavana, että maskien käyttö jatkuisi julkisessa liikenteessä tulevilla flunssakausilla.

– Suosittelisin, että tänä keväänä maskeja kannattaisi käyttää koronapandemiasta johtuen toukokuulle asti. Ja ainakin minun elämääni maski on tullut jäädäkseen eli haluan suojella muita tartunnalta, jos olen itse flunssassa.

Aiemmin maskit ovat olleet tuttu näky monien Suomessakin käyneiden itäaasialaisten turistien kasvoilla.

Tehohoitopaikkojen lisäys ei innosta

Bergendahl aloitti Husin johdossa helmikuun alussa.

Samoihin aikoihin Suomen perhe- ja peruspalveluministeriksi nousi Husin entinen toimitusjohtaja Aki Lindén (sd.).

Lindén on esittänyt Suomeen 100 uutta tehohoitopaikkaa viidessä vuodessa. Tehohoitopaikkojen määrää on seurattu tarkkaan kahden viimeisen vuoden aikana, sillä koronarajoituksia on säädetty osin terveydenhuollon kantokykyä silmällä pitäen. Bergendahl ei kuitenkaan jaa edeltäjänsä näkemystä.

– Ongelmana eivät välttämättä ole tilat tai laitteet vaan henkilöstö, eli mistä saamme siirrettyä työntekijöitä. Koneisto on kuitenkin aina valmiina, hän sanoo.

Bergendahl on hyvin tietoinen yhtäläisyyksistään Lindénin kanssa. Kumpikin siirtyi Husin johtoon Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johdosta. Molemmat ovat Lounais-Suomessa varttuneita ja työskennelleitä lääkäreitä.

Milloin Matti Bergendahl nousee ministeriksi? Toimitusjohtaja nauraa kohteliaasti ennen kieltäytymistään.

– En koskaan. Siinä on sellainen ero, että minä tulen yksityiseltä sektorilta ja Aki on jo aiemmin harrastanut politiikkaa. Arvostan politiikan tekoa, mutten näe itseäni politiikassa.

Aiemmin urallaan Bergendahl on toiminut lähes 10 vuotta terveysyhtiö Mehiläisen toimitusjohtajana.

Häntä harmittaa yksityisen ja julkisen puolen vastakkainasettelu. Hän kertoo kannattavansa pitkälti julkisesti rahoitettuja ja tuotettuja sote-palveluita Suomessa, mutta myös hyvää yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

– Jos emme pysty yksin näitä jonoja purkamaan, mietimme erilaisia ostopalveluita, jolloin myös yksityinen sektori voi tulla kysymykseen.

Yo-sairaaloiden rahoitus turvattava

Taustansa myötä Bergendahl on päässyt johtamaan sote- ja pelastustoimen uudistuksen toteutusta kahdessa eri sairaanhoitopiirissä.

Yhteistä Varsinais-Suomelle ja Uudellemaalle on se, että molemmissa toimii yliopistollinen sairaala. Erityistä huolta Bergendahl kantaakin niiden tulevaisuudesta. Erikoishoidon ohella maan viisi yliopistosairaalaa vastaavat opetuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta.

– Meiltä loppuvat lääkärit, hoitajat ja henkilökunta koko Suomeen, jos koulutuksen merkitystä ei varmisteta. Nämä ovat sellaisia vaikutuksia, jotka eivät heti näy, mutta 10–15 päästä tilanne voi olla entistä pahempi.

Yliopistosairaaloiden vastuulla on myös varautuminen tuleviin pandemioihin.

– Sitä pohdimme ministeriön kanssa yhteistyössä, miten vastaavanlaisiin kriiseihin ja pitkään kestäviin haasteisiin voidaan varautua. Mikä meni tällä kertaa hyvin, mikä huonosti ja tarvitsemmeko vaikka varasairaaloja.

Hänen mukaansa yliopistosairaaloiden tutkimuksen, kehityksen ja opetuksen rahoitus pitäisi eriyttää. Asiasta ei ole hänen mukaansa kannettu riittävää huolta uudistuksessa, joka on tehty peruspalveluiden vahvistaminen edellä.

Yleisesti Bergendahl kannattaa tehtävää sote-uudistusta. Hänen mukaansa järjestämisvastuu kannattaa siirtää vuoden alussa hyvinvointialueille, vaikka valmisteluaika uhkaisi loppua kesken.

– Jos aikataulua siirretään nyt, kukaan ei osaa sanoa, niin missä aikataulussa se sitten tehdään. Jos se lähtisi vesittymään, se vesittyisi rajusti.