Hallituksen viimeaikaiset päätökset eivät ole helpottamassa tavallisen palkansaajan rahatilannetta erityisesti energian, mutta myös esimerkiksi ruuan hintojen noustessa vauhdilla.
Veromaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo STT:lle, että hinnat ja palkat käytännössä ratkaisevat palkansaajan ostovoiman, sillä hallitus ei ole tehnyt siihen vaikuttavia päätöksiä.
– Palkat eivät nouse samassa suhteessa kuin hinnat tällä hetkellä, eli ostovoima on uhattuna. Ja jos katsoo hallituksen päätöksiä, ne vaikuttavat tähän hyvin vähän, Lehtinen sanoo.
Palkansaajan tuloverotus ei ole kiristymässä, muttei myöskään kevenemässä samalla kun inflaatio kiihtyy. Myöskään kulutusverotukseen ei ole tulossa muutoksia, jotka lieventäisivät nousupaineita.
Myös tutkimusjohtaja Essi Eerola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) pitää todennäköisenä, että reaalitulot laskevat tämän vuoden aikana.
– Jotta laajamittaisen, kaikkia koskevan muutoksen pystyisi kompensoimaan, se edellyttäisi aika laajamittaisia veronalennuksia tai kaikille jaettavia tulonsiirtoja, hän sanoo.
Eerola ei kuitenkaan pidä tällaisia toimia nyt järkevänä, koska ne tulisivat ensiksi kalliiksi valtiolle ja välillisesti tavallisille palkansaajille.
Indeksien aikaistettu korotus helpottaa eläkeläisiä ja etuuksien saajia
Eläkeläisten ja muiden tulonsiirtoja saavien tilannetta helpottaa jossain määrin hallituksen tiistaina kehysriihessä tekemä päätös aikaistaa kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusta.
Korotuksen syynä on energian hinnannousu ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jotka ovat nostaneet elinkustannuksia. Normaalisti indeksitarkistukset tulevat vuoden alussa, mutta tänä vuonna ylimääräinen korotus tehdään viimeistään elokuun alusta.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo, että alustavan arvion mukaan esimerkiksi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä nousisi 20–30 euroa kuukaudessa.
– Se on suurin piirtein se mittaluokka ja haarukka, josta puhutaan, hän sanoo STT:lle.
Korotuksen tarkempi määrä ja toimeenpanon ajankohta tarkentuvat jatkovalmistelussa.
Ylimääräinen indeksikorotus koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja sosiaaliturvaetuuksia, kuten takuu- ja kansaneläkettä, työttömyysturvaetuuksia, perustoimeentulotukea ja opintorahaa.
Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen, joka auttaa työeläkettä saavia eläkeläisiä.
Indeksikorotusten vaikutus riippuu kulutuksesta - "Moni autoilija miettii ajamisiaan"
Veronmaksajien Lehtinen arvioi indeksikorotusten jossain määrin helpottavan tulonsiirtojen saajien tilannetta.
– Riippuu aina kyseisestä henkilöstä, kuinka paljon niitä kuluja on. Voidaan sanoa, että moni ihminen käytännössä kuittaa nousupaineet sillä, että käyttää esimerkiksi energiaa vähän vähemmän. Uskon, että moni autoilijakin vähän miettii ajamisiaan, Lehtinen sanoo.
VATTin Eerolan mukaan indeksikorotukset suojaavat pienituloisia inflaatiolta. Hän kuitenkin huomauttaa, että pienituloisten kohtaama inflaatio on itse asiassa vähän hitaampaa kuin muiden kotitalouksien.
– Tämä johtuu siitä, että asumiskustannukset muodostavat ison osan pienituloisten kulutuskorista, ja vuokrien nousu on nyt ollut maltillista. Siten pienituloisten tilanne ei ole niin hankala kuin ehkä keskimäärin näyttäisi.
STT:n tiedot: Esitys työmatkavähennyksen korotuksesta huomenna
Jo ennen Ukrainan sodan alkamista hallitus päätti polttoaineiden hintojen nousun takia korottaa työmatkavähennystä. STT:n tietojen mukaan hallitus antaa esityksen väliaikaisesta korotuksesta torstaina.
Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää on määrä korottaa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Kilometrikohtaisen matkakuluvähennyksen määrää omalla autolla kuljettaessa korotettaisiin 25 sentistä 30 senttiin kilometriltä.
Väliaikainen korotus olisi voimassa heinäkuusta vuoden loppuun. Lakia sovellettaisiin tämän verovuoden verotuksessa.
Vähennyksen nosto hyödyttää etenkin autoilijoita, jotka ajavat pitkää työmatkaa.
Veronmaksajien Lehtinen toteaa, että kriteerit vähennyksen saamiselle auton käytön perusteella ovat tiukat, joten työmatkavähennyksen korotus koskee varsin rajattua työssäkäyvien joukkoa muualla kuin suurissa kaupungeissa.
– Se on täsmäratkaisu heille, joilla on pidempi etäisyys töihin eikä joukkoliikennettä ole. Se on merkittävä kohennus niille, joita se koskee, Lehtinen sanoo.
"Ei ole mahdollista, että valtio kompensoi kaikki hinnannousut"
Ministeri Sarkkisen mukaan indeksikorotuksen ja työmatkavähennyksen lisäksi hallitus on tehnyt hintojen nousun kompensoimiseksi myös muita päätöksiä, joilla tuetaan maataloutta ja logistiikka-alaa.
– Mutta on sanottava, että sota nostaa laaja-alaisesti hintoja Suomessa ja Euroopassa, eikä ole mahdollista, että valtio kompensoisi kaikki hinnannousut kaikille suomalaisille tai kaikille yrityksille.
Sarkkisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että kriisin aikana vastaavia päätöksiä tehdään vielä lisää.
VATTin Eerolan mukaan on tärkeää huomata, että hinnanmuutokset ovat osa markkinatalouden normaalia toimintaa.
– En pidä järkevänä, että pyritään suoraan vaikuttamaan hintoihin. Jos nyt ajatellaan energian kallistumista, se kertoo siitä, että maailma on muuttunut, ja tämän muutoksen pitäisi vauhdittaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista.
Eerolan mukaan kehysriihessä tehtiin myös päätöksiä, jotka nostavat palkkoja tuonnempana.
– Laajat investoinnit vihreään siirtymään, tutkimukseen ja tuotekehitykseen vaikuttavat tuottavuuteen ja siten pidemmällä aikavälillä ihmisten hyvinvointiin ja välillisesti nostavat palkkoja.
Edessä myös velkasatsausten maksaminen - nousseilla koroilla
Ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki Laboresta sanoo, että tavallisen kuluttajan ja veronmaksajan on hyvä herätä ajoissa paitsi hintojen myös korkojen nousuun.
– Vaikka inflaatio rauhoittuisi jo ensi vuonnakin tähän vuoteen verrattuna, se on silti arviolta niin voimakasta, että euroalueella joudutaan kiristämään rahapolitiikkaa eli nostamaan korkoja. Ja se vaikuttaa kaikkiin korkoihin – euriboreihin, joihin yleensä asuntolainat sidotaan, mutta myös siihen, millä korolla valtiot saavat lainaa. Eli kun nyt tehdään näitä lisähankintoja, myös korkomenot tulevat olemaan todennäköisesti isompia sitten, kun korot nousevat, Lähdemäki sanoo STT:lle.
Valtion budjetti pitää jossain vaiheessa saada taas tasapainoon, ja silloin veronmaksaja tuntee rasituksen menoleikkauksina, veronkorotuksina tai todennäköisimmin niiden yhdistelmänä.
– Lisäksi meillä on suuret ikäluokat ja hoitovelkaa pandemian ajalta, joka on tulossa julkisen sektorin hoidettavaksi. Sitäkään taustaa vasten menopaine ei tule vähenemään, Lähdemäki sanoo.
Lähdemäen mukaan on hyvä varautua siihen, että inflaatiossa saatetaan nähdä vielä isompikin piikki. Yksittäisen kansalaisen keinot ovat rajalliset, mutta niitä on.
– Voi esimerkiksi etsiä halvempia korvaavia tuotteita. Tai siirtää joitain kulueriä mahdollisuuksien mukaan tulevaisuuteen, jolloin esimerkiksi energian hinnat ovat jo saattaneet tulla vähän alaspäin.